Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Mr mmc

CS5W ralli///art
Liittynyt
18 Maaliskuu 2004
Sijainti
Polvijärvi
tälläisen topikin aatelin pistää pystyyn.
eli huomasin tuossa että oman mittaus virheen vuoksi on aurausta liikaa edessä
aiheuttaa renkaiden kulumisen ulkoreunoilta :-\

eli tästä päästään tähän säätämiseen ja siihen miten aurauskulmat /kamperit yms vaikuttaa
ajo ominaisuuksiin ja miten pitäs säädellä.

eli omakohtainen kokemus on aurauskulmista, ja eturipustuksen puslan väljyydestä.

aurasta liikaa -> auto uraherkkä, kiikerän tuntuinen (ihan kuin taittus renkaat alle)
ja renkaat kuluu ulkoreusta.

ala etutukivarren etummainen pusla väljä -> vetelee kiihdyttäessä ja jarruttaessa.


ja sitten kertokaas muita kokemuksia.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Kun aurausta tai haritusta on REILUSTI liikaa, voi auto tehdä melkein mitä tahansa: puskea, hakea jarrutuksissa, aliohjata, yliohjata, hakea urissa, puoltaa jarrutuksissa. Eikä reilusti pielessä oleville kulmilla ajaessa välttämättä pysty selkeästi sanomaan kumpaan suuntaan ollaan pielessä, oireet ovat yleensä niin rajut ja epämääräiset. Jos pitkään jaksaa kikkailla, niin renkaiden kulumisesta voi päätellä jotain.

Jos pyöränkulmat ovat kuitenkin suurin piirtein oikeilla nurkilla, niin pääsääntöisesti vaikutukset ovat seuraavanlaiset:

lisää aurausta -> auto kulkee vakaammin, ei ole niin levoton suoralla eikä jarrutuksissa, aliohjaa.
lisää haritusta -> auto kääntyy paremmin (jos takana -> saattaa lisätä yliohjaavuutta), kääntöpuolena yleensä uraherkkyys, hakeminen, levottomuus suorilla ja jarrutuksissa. Jos auton luonne on valmiiksi liian yliohjaava, niin haritus takana voi pahentaa sitä

Vetotapa vaikuttaa perussäätöön: takavetoisissa on yleensä edessä aurausta, etuvetoisissa vähemmän, nollassa tai jopa harituksen puolella. Siltikin, oikea kulma löytyy yleensä ainoastaan kokeilemalla, koska autoissa, kuskeissa, käyttötavassa ja renkaissa on niin paljon eroja. Vaikutukset eivät aina välttämättä mene juuri noin kuin ne listasin. On kuitenkin helppo ymmärtää, että autotehtaat mielellään pyrkivät ajo-ominaisuuksiin, joita saadaan kun keula on aurauksen puolella. Jos ne eivät miellytä, niin silloin yleensä kannattaa etsiä säätöjä tehtaan antamien arvojen äärilaidoilta tai niiden ulkopuolelta.

Camberissa pyritään yleensä negatiiviselle puolella, jolla pyritään parantamaan pitoa mutkissa kompensoimalle jousituksen ja renkaan rungon aiheuttaamaa elämistä. Tällekin on kokeilemalla etsittävä sopiva arvo, liikaa camberia, niin pito rupeaa heikkenemään, erityisesti vedossa ja jarrutuksissa. Renkaan kulumisesta JA ajokokemuksista voi yrittää haarukoida kulloinkin sopivaa arvoa. Camberin lisääminen voi vaikuttaa renkaan kulumiseen, ns. normaaliajoon ei kannata hullutella camberkulmilla, jos ei halua rengaskauppiaasta uutta kaveria.

Kuluneista puslista on juuri samanlaisia kokemuksia kuin Mr mmc:lläkin: kulunut pitkittäistuen pusla kääntää autoa kulkusuunnassa vinoon aina kun kiihdyttää tai jarruttaa. Ja se on kyllä niin inhottavaa, että sitä ei voi olla huomaamatta.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Mulla on autossa kaikki neljä gummia kuluneet sisäreunasta tasaisesti. Ei ihan hirveästi mutta selvästi enemmän kuin ulkoreunasta. Kulmat on säädetty madallusjousien asennuksen yhteydessä. Auto ei hae ja kulkee siististi suoraan. Onko mahdollista, että syy onkin yläpuoliset eteen ja taakse asennetut poikkituet? Ainakin kuluminen on tapahtunut asennuksen jälkeen. Eli camberit on pielessä.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Mulla on autossa kaikki neljä gummia kuluneet sisäreunasta tasaisesti. Ei ihan hirveästi mutta selvästi enemmän kuin ulkoreunasta. Kulmat on säädetty madallusjousien asennuksen yhteydessä.

Oletan, että renkaita on kierrätetty akseleiden välillä? No, joka tapauksessa, kulumisen syy on mitä suurimmalla todennäköisyydella madallus ja sen aiheuttama negatiivinen camber edessä (eli ei poikkituet.) Jäykkäakselisen (Esim. etuveto Galantin taka-akseli ja luultavasti myös Clipse?) kulmat eivät madalluksesta muutu. Etupään madaltaminen ja esim. dyn-4 Galluissa (erillisjousitus) takapään madaltaminen vie camberin enemmän tai vähemmän negatiiviselle puolelle, ja siitä kuluminen. Kulmat on säädetty kyllä, mutta kun vakiona noissa ei ole edessä(kään) camber-säätöä, jolla muutosta voisi säätää/korjata. Sitten kun madallus on oikein kunnolla "overcooked", niin tukivarsien väärä asento muuttaa pyöränkulmia jarrutuksissa niin, että auto on levoton ja mutkissa epävakaa. Staattisella kulmien säädöllä ei sitä ongelmaa voi poistaa.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Itselläkin kuluu tuosta 1G Eclipsestä sisäreunat renkaista hieman nopeammin. Kulmat pitäisi olla kohtuu kohdillaan, mutta tuota madallusta olen itsekin meinannut syyksi. Ja nimenomaan tuolta etupäästä se kuluma taitaa tulla, renkaita tulee kierrätettyä ja kesän jälkeen kyllä huomaa että takapää ei ole kuluttanut sisäreunaa normaalia enempää. Hyvin tuntuu kuitenkin suoraan menevän eikä levottomuuttakaan esiinny, kohtuu hyvät kilsat sai myös entisille renkaille alle kun tuossa viime viikolla uudet vaihdoin. :)
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Tässä ei ole jäykkää taka-akselia kuten 1g:ssä ja nuo renkaat menivät yhdessä kesässä tuollaisiksi. Samana kesänä kun laitoin nuo poikkituet. Mutta joo, itsekin ajattelin tuota madallusta juurikin, kun säädöt laitettiin ohjekirjan mukaan, mutta sen jälkeen autolla on ajettu parikin kesää ennenkuin tuo kuluminen alkoi. Voipi tietty olla vaikka kuluneet puslat tai löystyneet iskarit.

Tärkeintä kuitenkin tässä vaiheessa on, että ne kuluvat tasaisesti kaikista pyöristä ja se ei ole vaikuttanut ajotuntumaan. En oikein usko, että asialle voi kauheasti tässä vaiheessa tehdä.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Sotkenpa minäkin lusikkani soppaan. Itsellä on Pajerossa kulmat säädetty kohdalleen (tai on ainakin käynyt säädöissä). Tästä huolimatta auto vetää koko ajan aavistuksen oikealle ja vaatii käytännössä pientä vastaohjausta jatkuvasti. Tästä puolestaan seuraa se, että oikea eturengas on selvästi kulunut ulkoreunasta, muut renkaat ovat ok. Joskus saattaa tosin mennä ihan suoraankin. Yhdeksi syyksi ajattelin aluksi jumittavaa oikean puoleista jarrusatulaa, mutta sen korjaaminen ei vaikuttanut kulkuun. Ajatuksia?
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Laakerivika navassa?
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Tässä ei ole jäykkää taka-akselia kuten 1g:ssä ja nuo renkaat menivät yhdessä kesässä tuollaisiksi.

Madallus sopii aina paremmin kuvaan, jos kummallakin akselilla on dyn4-CB-Lancer tyylinen erillisjousitus. Mitä rajumpi madallus, sitä enemmän camber muuttuu ja renkaat kuluvat. Tuohon sisäreunojen kulumiseen on olemassa ratkaisu: muutamat ratapäivät kesässä, niin ulkoreunatkin saavat vähän töitä ja renkaat kuluvat tasaisemmin. ;D
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Yleistä löpinää aiheeseen...

Lähtökohtaisesti camberit ovat monessa mallissa ohjeiden mukaisissa säädöissä ollessaan -1 asteessa, jolloin se kuormattuna asettuu nollan pintaan. Jos autolla ajetaan pääsääntöisesti kevyellä kuormalla, niin sisäreuna kuluu aavistuksen enemmän kuin ulkoreuna. Riippuen siis henkilöiden ja kuorman määrästä sisäkulmien kuluminen on aavistuksen isompaa kuin ulkoreunojen. Pienellä kuormalla ajavat voivat yrittää vähentää sisäreunan kulumista säädättämällä kulmat kuormaamattomana nollaan tai lähelle sitä.

Madalletuissa camberit voivat olla aika rajustikin miinuksella geometrian muuttuessa ja aika monessa mallissa säädöt loppuvat kesken, jolloin sisäreunojen kuluminenkin lisääntyy. Ajotuntumaankin tulee helposti levottomuutta kun haritus kasvaa kuormattuna. Joihinkin malleihin löytyy camberien korjaussettejä, mutta monessa tapauksessa palikat ovat sellaisia, joilla ei ole katsastukseen asiaa. Tämä koskee lähinnä etupään camberien säätöjä, joissa ylätukivarren kiinnityssuunta on useimmiten ylöspäin eikä vaakasuoraan koriin nähden.

Nokolle: Tarkistaisin itsekin laakerin kunnon, mutta toisaalta kun rengas kuluu epätasaisesti vain toiselta puolelta, niin katsoisin kyllä myös tukivarsien tai lähinnä alapuolen nivelien kunnon. Jos siellä on hieman väljää, niin rengas voi pyrkiä tulemaan hieman taaksepäin ja samalla oikealle, jolloin kyseisen kaltaisia oireita voi ilmetä.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Entäs seuraava:
taka vasen camber -2,06
oikea camber -1,48

taka vasen auraus -0.36
oikea auraus -0.06

kulkukulma 0.15

miksi oikea takapyörä kuluu ulkoreunastaan? Työntääkö vasen niin reilusti, jonka vuoksi oikea kuluu ulkoa?
Auraussäätö tapissaan vasemmalla (camberia korjataan seuraavaksi, jolloin myös auraus paranee?)
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Skydiver sanoi
Yleistä löpinää aiheeseen...

Lähtökohtaisesti camberit ovat monessa mallissa ohjeiden mukaisissa säädöissä ollessaan -1 asteessa, jolloin se kuormattuna asettuu nollan pintaan.

Tota..onkos se noin?
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

^ varmaan +1, mutta kokonainen aste kuulostaa siltikin aika paljolta. Uusissa autoissa jousitusgeometriat ovat kuitenkin jo aika hyviä, etteivät kulmat ihan mielettömästi muutu joustoissa.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Aivopieru kyllä pääsi tuossa kuormattuna tapahtuvassa muutoksessa kulmiin... ;D

Jos joku pystyy tarkistamaan ja korjaamaan, niin mieluusti käännän kelkkaa ;D mutta kyllä nuo Galantin arvot on juurikin sen asteen verran miinuksella olleet suosituksena useammassa koneessa, jossa olen käynyt säädättämässä ja samoja arvoja tuli vastaan eri mallien eroja selatessa. Tai sitten minä en tiedä tästäkään aiheesta yhtään mitään... :p
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Juu siis kyllä se vakiona voi varmaankin olla -1 (joka kyllä sekin kuulostaa paljolta), paremmin kuin +1. Mutta miinukseen päin se yleensä kuormatessa muuttuu. Tukivarsien geometriahan sen muutoksen määrän (ja suunnan) määrää.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

kyl ihmisen pitää olla TYHMÄ!!!!!

pikkuse aikaa etitty tuota et miks takakulma ei säädy...

no kattokaa..oisko "syyllinen" :p
http://harrinkuvat.1g.fi/kuvat/vr4/auraus/IMG_0613.jpg
verraten oikeesee tilanteeseen:
http://harrinkuvat.1g.fi/kuvat/vr4/auraus/IMG_0614.jpg


epäkeskot toisiinsa nähde "vääräs vaihekulmas" eli kumosivat toisensa...taka-alalla kuvassa on siis pultin toisen pään prikka jossa suorakaide reikä (pultissa vastaavasti suorat pinnat tuossa kohtaa) eli prikan voi laittaa 180astetta väärään kulmaan

:seina :seina
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

^
Kuinka toi on mahdollista? ;D

Prikoissa/pultissa joku loveus ettei mene kuin tietyssä asennossa? Mutta mahdollistaa silti juuri päinvastoin asnnuksen?
Kai ne on olettaneet tuota piirtäessä että ei kukaan nyt niin hölmö ole... ;D

Nokolle: Mulla variant golffissa vastaavia oireita aiheutti hieman väljä etutuennan pusla. Ei sitä mitenkään käsillä heiluttamalla huomannut väljäksi, mutta sitten kun irrotti navasta ja väänsi alatuentaa, niin yksi pusla antoi selvästi liikaa periksi. Aiheutti myös kevyttä uraherkkyyttä. Itse lähtisin etsimään vikaa pyöränkulmien jälkeen puslista.
 
Vs: Aurauskulmien säädöistä ja miten pielessä olevat kulmat vaikuttaa.

Prikassa on siis suorakaide reikä ja pultissa vastaavasti suorakaide kohta. Mutta mahdollistaa 180astetta eri asennot...Jännä ettei sitä ole estetty erilaisella kuviolla
 
Takaisin
Ylös Bottom