Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

MVa~1

Liian korkea ja liian matala..
Liittynyt
4 Syyskuu 2006
Tykkäykset
0
Sijainti
Rovaniemi
#1
Tuossa ongelmaa tutkiessani totesin, että täälläkin on noin miljoona aihetta päästöistä ja niistä seuraavista ongelmista.
Pitäisikö koota tähän listaa, et mikä aiheuttaa mitäkin. esim. missä vika kun auto käy rikkaalla tai hc-arvo on korkealla tyhjäkäynnillä tai kierroksilla. Päästöt on kuitenkin aina riesana katsastuksessa. Jos ei omassa niin kaverilla sitten. Vaihtoehtojahan voi olla miljoonia, mutta jos edes yleisimmät löytyis ja ei kai siittä haittaa ole vaikka olisi kaikki mahdollinenkin mihin olette ajansaatossa päästöongelmissa törmänneet.

Testissähän mitataan siis CO, HC, Lambda (vain kierroksilla) CO2 ja O2 sekä tyhjäkäynnillä, että kierroksilla (yli 2000 RPM)

Tuossa luettuani sen verran ymmärsin, että:
Korkea HC-arvo voi johtua:
Viallinen lambda (voi vaikuttaa myös muihin arvoihin tai kaikkiin yhtä aikaa)
Viallinen katti -''-
Vialliset sytytysosat (pyörijä, jakajan kansi, tulpat ja johdot)
Venttiilivika koneessa
Tukkeutunut ilmanputsari
Katti ja Lambda liian kylmiä (auttaa kunnon kengitys)
Viallinen ilmamääräanturi??
Yleisesti ei polta kunnolla kaikkea polttoainetta

Ja jos jako heittää hampaalla niin voi olla kaikki arvot sekaisin
 

T. Kiili

Mr. Cyborg
Club Member
Liittynyt
28 Helmikuu 2004
Tykkäykset
7
Sijainti
kotka
#2
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

Hyvä kun muistutit, voisin aiheesta laatia pienen "stickyn" omien kokeilujen pohjalta jos johtoportaalla ei ole mitään sitä vastaan?
 

Niko Päivinen

Colt, Lancer, Pajero
Club Member
Liittynyt
5 Tammikuu 2003
Tykkäykset
0
Sijainti
Lahti
#3
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

Tällaiset artikkelit, varsinkin aiheista joista kysellään usein, ovat aina hyvä ajatus. Eli saa ainakin täältä kannatusta.
 

Niko Päivinen

Colt, Lancer, Pajero
Club Member
Liittynyt
5 Tammikuu 2003
Tykkäykset
0
Sijainti
Lahti
#4
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

A. Graham Bellin kirjasta:

CO+HC korkea -> liian rikas seos, kampi-akselikammion huohotus tukossa
CO alhainen, HC korkea -> imuvuoto (laiha seos)
CO normaali, HC korkea -> alhaiset puristukset, likaiset tulpat, jakajan kansi halki, sytytyksen ajoitus liian aikaisella TAI aivan liian myöhäisellä.


Usein vika ei tietenkään löydy noin simppelisti, moottoreista voisi melkein sanoa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ruiskuissa lisäksi ECU voi yrittää kompensoida jotain vikatilaa, tämä voi vaikeuttaa alkuperäisen vian aiheuttajan löytämistä. Samaten mittaustulosten tulkinta on joskus vaikeaa: satunnainen sytkäkatko voi näkyä lambdassa rikkaana seoksena ja niin edelleen...

Samaten välillä voi tulla vastaan vikoja, joita ei mistään taulukoista löydy: tukkoon mennyt pakoputki voi aiheuttaa päästöihin ja käyntiin vaikka ja mitä, mutta harvoin sellaista osaa epäillä.

Sytytyksen säädöllä on varsin usein merkitystä päästöihin. Ongelma etenkin ruiskumalleissa, joiden sytkän on viimeksi (väärin) säätänyt naapurin "autosähköpaja". Ruisku Mitsun sytkää EI säädetä samalla lailla kuin -69 kuplan sytkää.

Viritetyissä moottoreissa myös nokka-akselin valinta ja ajoitus vaikuttavat erityisesti tyhjäkäynnillä mitattaviin päästöihin. Ongelmaksi tämä muodostuu silloin, jos ei tiedä mitkä nokat ja miten ajoitettuna moottorissa ovat. Jopa venttiilinvälyksillä (jos säädettävät) voi olla vaikutusta käyntiin ja päästöihin.

Monissa 90-luvun ruiskumalleissa (kat) on lisäksi ongelmana katalysaattorin sijainti melko kaukana moottorista: päästömittaus ei anna hyväksyttäviä tuloksia ennen kuin katti on kuuma, ja tämä voi vaatia moottorin kierrättämistä usean minuutin ajan. Tyhjäkäynnin kaasuvirta ei aina riitä lämmittämään kattia.

Lambda-anturilla varustetuissa malleissa (=lähes kaikki ruiskumoottoriset Mitsut) pakosarjan vuoto saattaa sotkea lambdan lukemat ja vaikuttaa päästöihin. Pakosarjan on on siis oltava tiivis.

Useita tapauksia, joissa on ollut yleensä kyse ennemminkin käyntihäiriöistä kuin päästöjutuista, ongelmat ovat jäljittyneet tukkeutuneisiin suuttimiin ja likaiseen polttoainejärjestelmään. Lika pääsee järjestelmään usein puhkiruostuneesta tankista tai tankin täyttöputkesta. Ja kerran puhkiruostuneesta tankista riittää sitten hiekkaa useampaan suodattimen vaihtoon. Tukkeutuneet suuttimet aiheuttavat monenlaisia käyntihäiriöitä ja käyntihäiriöt yleensä heijastuvat päästöihin.

Jos ei mikään säätö tai remontti tunnu auttavan päästöihin, niin isot pojat sanovat, että ajamalla juuri ennen katsastusta tankin tyhjäksi ja tankkaamalla ns. pienkonebensaa tai alkoholilla (metanoli, masinol, yms.) jatkettua bensaa, päästömittauksista on helpompi päästä läpi.
 

T. Kiili

Mr. Cyborg
Club Member
Liittynyt
28 Helmikuu 2004
Tykkäykset
7
Sijainti
kotka
#5
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

Yleistä pakokaasuista

Pakokaasun kolme tärkeintä saastetta ovat hiilimonoksidi (CO) , palamattomat hiilivedyt (HC),
sekä typen oksidit (NOX). Muita saasteita ovat myös hiilidioksidi (CO2) joka ei varsinaisesti
ole saaste lainkaan.


Hiilimonoksidia syntyy erityisesti silloin kun polttoaineessa ei ole tarpeeksi happea täydellistä
palamista varten. CO pitoisuudella on lähes suora riippuvuus seossuhteeseen, mitä rikkaampi polttoaine
seos on, sitä enemmän on pakokaasuissa hiilimonoksidia.


Hiilivetysaasteet johtuvat pakokaasujen sekaan jäävästä palamattomasta polttoaineesta. Liian rikkaasta
seossuhteesta on väistämättömänä seurauksena hiilivetypitoisuuden kasvaminen, mutta myös
mentäessä liian laihalle, hiilivetypitoisuus kasvaa erittäin jyrkästi, mihin on syynä laihan seoksen
hidas ja epätäydellinen palaminen. HC pitoisuuteen vaikuttaa myös erittäin oleellisesti sytytyslaitteisto.
Tärkeä HC arvojen hillitsijä on sytytyslaitteiston moitteeton kunto ja osien määräaikainen vaihto.


Typen oksideihin kuuluvat sekä typpimonoksidi (NO) sekä typpidioksidi (NO2), kuitenkin usein puhutaan
molemmista yhteisellä nimellä typen oksidit (NOx). Typen oksideja syntyy moottorissa sitä enemmän
mitä suurempi on palamislämpötila- ja paine. Pakokaasun typen oksidipitoisuus kasvaa suorassa suhteessa
moottorin kuormitukseen, koska paineet ja lämpötilat kasvavat kuormituksen kasvaessa.


TOIMENPITEET JA VIANETSINTÄ

- Sytytysennakon myöhäistämisellä saadaan pakokaasujen lämpötila korkeammaksi, mikä edesauttaa CO- ja HC-
saasteiden jälkipalamista. Liian myöhäinen sytytysennakko taas nostaa HC arvoja.

- Termostaatin vaihto kuumempaan nostaa koko moottorin toimintalämpötilaa, jolloin seos muuttuu
homogeenisemmaksi ja samalla paremmin palavaksi pienillä käyntinopeuksilla.

- Sytytystulppien vaihto pykälän tai kaksi kuumempiin sekä kärkivälin säätäminen normaalia suuremmaksi.

CO ja HC-pitoisuudet korkeat

- seos liian rikas
- kaasuttimen polttoainepinta liian korkealla
- neulaventtiili vuotaa
- rikastin viallinen
- moottoriöljy huonolaatuista, vanhaa tai väärä viskositeetti
- kampikammiossa bensiiniä
- kampikammion huohotusletku tukossa (PVC venttiili ei toimi oikein)

CO-pitoisuus alhainen, HC-pitoisuus korkea

- imuvuoto
- alipainevuoto

CO-pitoisuus normaali, HC-pitoisuus korkea

- puristuspaine alhainen
- sytytyslaitteet (tulpat, pyörijä, johdot, sytytyksen väärä säätö)

Joutokäynnin CO-pitoisuus liian suuri

- Käynnistyssuutin viallinen (vuotaa)
- moottorin lämpöanturi viallinen
- b-paineensäädin viallinen
- imusarjan paineanturi
- suihkutussuutin
- ECU

Oletuksena oletan että lambda anturi ja katalysaattori ovat kunnossa. Nämä kaksistaan vaikuttavat jo niin paljon että muiden osien heikko kunto jää todella vähälle huomiolle jos esim ennen leimaa nakataan alle uusi katalysaattori ja uusi lambda anturi.

täysin vapaasti muokattavissa ja lainattavissa.

lähde:
G.bellin kirjallisuus ja omat kokeilut.
 

MVa~1

Liian korkea ja liian matala..
Liittynyt
4 Syyskuu 2006
Tykkäykset
0
Sijainti
Rovaniemi
#7
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

Ja joku vois keksiä listan hakusanoja jolla tämä löytyy. Ei oo taaskaan esim sanaa PÄÄSTÖT missään. kokeilkaapa vaikka haulla. Hyvä aihe ja hyvin piilossa ;D Tuli vaan mieleen kun pojat tuossa harjoittelualueella puhuu tästä, niin pitäis tämäkin saada jotenkin niin varmaksi hakuosumaksi, että aina löytyy.. ainaki melkein..

Edit. tarkemmin ajateltuna taitaahan se nyt löytyä kun itse sen tuohon kirjoitin.. kiitos ja anteeksi. :D
 

Niko Päivinen

Colt, Lancer, Pajero
Club Member
Liittynyt
5 Tammikuu 2003
Tykkäykset
0
Sijainti
Lahti
#8
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

Oikeastaan G. Bellin ohjeita tärkeämpi ohje tähän toimenpide- ja vianetsintäkategoriaan on ruiskumoottorin kyseessä ollessa:

LUE tai käy huollossa luetuttamassa VIKAKOODIT!
Se on kuitenkin niin perustoimenpide vikojen jäljittämisessä, että se pitäisi oikeastaan tehdä jo ennen kuin säntää internettiin. Ja täällä sitä kuitenkin ehdotetaan ensimmäisenä.

Ja näinhän ne luetaan vanhemmista peleistä:

http://www.mitsubishiclubfinland.com/keskustelu/index.php?topic=5412.0
 

T. Kiili

Mr. Cyborg
Club Member
Liittynyt
28 Helmikuu 2004
Tykkäykset
7
Sijainti
kotka
#9
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

http://www.rvs.fi/diagnostic/page35.html

Täältä vois joku nokkela imaista lisä dataa tähän threadiin.
 

T. Kiili

Mr. Cyborg
Club Member
Liittynyt
28 Helmikuu 2004
Tykkäykset
7
Sijainti
kotka
#10
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

"Hiilivety (HC) on epätäydellisesti palanutta polttoainetta. Runsas hiilivetyjen osuus pakokaasuissa yhdistyy usein sytytysjärjestelmän ongelmiin; vialliset tulpat, huonokuntoiset tulpanjohdot, väärä sytytyksenajoitus tai väärä polttoaineen ruiskutuskulma tai epätasainen polttoainesuihku, vuoto imusarjassa tai epäedullinen ilma-/polttoainesuhde, joka aiheuttaa epätäydellistä palamista ja korkeat HC-pitoisuudet.

Hiilimonoksidia eli häkää (CO) muodostuu, kun happea on liian vähän palamistapahtuman aikana. Korkea hiilimonoksidipitoisuus (% pakokaasuista) johtuu rikkaasta ilma-/polttoaineseoksesta, mikä puolestaan voi johtua liian alhaisista tyhjäkäyntikierroksista. tukkoisesta tai huonosta ilmansuodattimesta, huonosti toimivasta huohottimen venttiilistä, väärin säädetystä kaasuttimesta tai polttoaineenruiskutuksesta tai epätasaisesta polttoainesuihkusta. Pieni happikaasupitoisuus kertoo siitä, että polttoainetta tuodaan palokammioon enemmän kuin saatavilla olevalla happimäärällä pystytään polttamaan. Tätä voidaan kutsua happivajeeksi. Tilanne korjataan pienentämällä polttoaineen syöttöä tai lisäämällä hapen saantia esim. vaihtamalla ilmansuodatin.

Hiilidioksidi (CO2) on tärkeä mittari kun arvioidaan kuinka tehokas palamistapahtuma on. Runsas suhteellinen hiilidioksidin määrä pakokaasuissa viestii tehokkaasta palamistapahtumasta. Mitä suurempi hiilidioksidin osuus pakokaasuissa on, sitä tehokkaammin moottori toimii. 13–15 % CO2-pitoisuuden katsotaan olevan erittäin hyvä arvo. CO- ja HC-pitoisuuksien tulisi vastaavasti olla lähellä nollaa prosenttia ja hapen osuuden tulisi olla 1–3 %.

Hapen (O2) suhteellinen osuus pakokaasuista kertoo, kuinka hyvin kaasutin tai polttoaineen ruiskutus on säädetty. Jos happikaasujen pitoisuutta mitataan samalla, kun ilma-/polttoainesuhdetta säädetään rikkaalta laihalle tai laihalta rikkaalle, näkyy O2-pitoisuudessa vähintään n. 0,5 %:n hyppäys siinä siirtymäkohdassa, kun siirrytään rikkaalta laihalle seokselle tai päinvastoin. O2–mittausta voidaan käyttää myös sytytysongelmien ja imusarjan (alipaine)vuotojen havaitsemiseen

NOx (typpioksidit). Noin 80% ilmasta on typpeä ja loput n. 20% muodostuu hapesta. Polttomoottori käyttää happikaasuja O2 kun se käy ja tuottaa pakokaasuina typpioksideja. Typpioksideja muodostuu, kun palolämpötila ylittää 1370 °C. Vaikka NOx – yhdisteet eivät suoraan vaikuta moottorin käyntiin, ne aiheuttavat tietyissä ilmanpaineolosuhteissa savutusta yhdessä palamattoman polttoaineen kanssa (HC).

Eräs typpioksidien hallitsemiseksi kehitetty ratkaisu on ns. EGR-venttiili. Se on laite, jolla pakokaasut kierrätetään takaisin palotilaan. Tavoitteena on alentaa palamislämpötilaa ja siten vähentää muodostuvien typpioksidien määrää. Tekninen henkilökunta ei voi tehdä päästöjen pienentämiseksi paljon muuta, kuin katsoa, että moottori ja EGR-venttiili toimivat oikein. "

Lähde RVS technology (www.rvs.fi)
 

T. Kiili

Mr. Cyborg
Club Member
Liittynyt
28 Helmikuu 2004
Tykkäykset
7
Sijainti
kotka
#11
Vs: Mikä vaikuttaa mihinkin päästöissä

[table][tr][td]auton käyttöönottoaika Joutokäynti Väh. 2000 r/min
OBD CO (%) HC (ppm) CO (%) HC (ppm) Lambda
Ennen 1.10.1986 - 4,5 1000 - - -

1.10.1986 tai jälkeen - 3,5 600 - - -

Varustettu kolmitoimisella
katalysaattori-laitteistolla - 0,5 100 0,3 100 1±0,03

(EURO 3 ja 4) Tarkastus - - 0,2 100 1±0,03

1.7.2002 jälkeen Tarkastus - - 0,2 100 1±0,03
[/table]
 
Liittynyt
23 Joulukuu 2018
Tykkäykset
0
#12
Tuossa ongelmaa tutkiessani totesin, että täälläkin on noin miljoona aihetta päästöistä ja niistä seuraavista ongelmista.
Pitäisikö koota tähän listaa, et mikä aiheuttaa mitäkin. esim. missä vika kun auto käy rikkaalla tai hc-arvo on korkealla tyhjäkäynnillä tai kierroksilla. Päästöt on kuitenkin aina riesana katsastuksessa. Jos ei omassa niin kaverilla sitten. Vaihtoehtojahan voi olla miljoonia, mutta jos edes yleisimmät löytyis ja ei kai siittä haittaa ole vaikka olisi kaikki mahdollinenkin mihin olette ajansaatossa päästöongelmissa törmänneet.

Testissähän mitataan siis CO, HC, Lambda (vain kierroksilla) CO2 ja O2 sekä tyhjäkäynnillä, että kierroksilla (yli 2000 RPM)

Tuossa luettuani sen verran ymmärsin, että:
Korkea HC-arvo voi johtua:
Viallinen lambda (voi vaikuttaa myös muihin arvoihin tai kaikkiin yhtä aikaa)
Viallinen katti -''-
Vialliset sytytysosat (pyörijä, jakajan kansi, tulpat ja johdot)
Venttiilivika koneessa
Tukkeutunut ilmanputsari
Katti ja Lambda liian kylmiä (auttaa kunnon kengitys)
Viallinen ilmamääräanturi??
Yleisesti ei polta kunnolla kaikkea polttoainetta

Ja jos jako heittää hampaalla niin voi olla kaikki arvot sekaisin
 
Liittynyt
23 Joulukuu 2018
Tykkäykset
0
#13
Tuossa ongelmaa tutkiessani totesin, että täälläkin on noin miljoona aihetta päästöistä ja niistä seuraavista ongelmista.
Pitäisikö koota tähän listaa, et mikä aiheuttaa mitäkin. esim. missä vika kun auto käy rikkaalla tai hc-arvo on korkealla tyhjäkäynnillä tai kierroksilla. Päästöt on kuitenkin aina riesana katsastuksessa. Jos ei omassa niin kaverilla sitten. Vaihtoehtojahan voi olla miljoonia, mutta jos edes yleisimmät löytyis ja ei kai siittä haittaa ole vaikka olisi kaikki mahdollinenkin mihin olette ajansaatossa päästöongelmissa törmänneet.

Testissähän mitataan siis CO, HC, Lambda (vain kierroksilla) CO2 ja O2 sekä tyhjäkäynnillä, että kierroksilla (yli 2000 RPM)

Tuossa luettuani sen verran ymmärsin, että:
Korkea HC-arvo voi johtua:
Viallinen lambda (voi vaikuttaa myös muihin arvoihin tai kaikkiin yhtä aikaa)
Viallinen katti -''-
Vialliset sytytysosat (pyörijä, jakajan kansi, tulpat ja johdot)
Venttiilivika koneessa
Tukkeutunut ilmanputsari
Katti ja Lambda liian kylmiä (auttaa kunnon kengitys)
Viallinen ilmamääräanturi??
Yleisesti ei polta kunnolla kaikkea polttoainetta

Ja jos jako heittää hampaalla niin voi olla kaikki arvot sekaisin
Sama hihna edellisessä katsastuksessa (ajettu joku kymppätonni) eikä ollu onkelmia arvoissa.Seissy jonniin aikaa ja kylmänä nakuttaa vähä (venttiilit?) Ilmanputsariki uus mut sähköpuoleen ei ole koskettu..katin kuntoa en tiiä..lambda arvoki kohillaan mittauksen mukaan mut ei sekään ole kirkossa kuulutettu! Seki tietty jos oli viety kylmänä syyniin ettei kattikaan heränny?(ed. omstaja) Mut pähkäillään tai pannaan jobbareiden konstit koetukselle ;)
 
Ylös Bottom