Jatkotarina, lisää itse aina VAIN KOLME SANAA.

verada

New Member
Liittynyt
1 Helmikuu 2005
Sijainti
Heinola
Jatkotarina

Ostin auton joka on huiman hieno ja sen lisäksi sain kaupanpäälle todella hienon grillivälinesetin ja lähdin tyytyväisenä ajamaan sitä romua kotiin autuaan tietämättömänä että kohta alkaa satamaan rakeita keskellä kesää joka taas johtuu maailman lopun mustasta tulosta.

Ajaessani huomasin edessäni valtavan suuren kasan haisevaa hevosen paskaa joka oli tippunut ratsupoliisin hevon perseestä.
Hevosen kaviot olivat ruosteessa kuin bemarit. Tämä taas johtui vain ja ainoastaan kuljettajan huonosta palkasta joka ei riittänyt korjaamon laskun maksamiseen saati kunnon autoon.

Ajettuani kasan ohi autoni alkoi käydä kolmella koska ilmeisesti tulppa oli päässy kastumaan. Siispä suuntasin bemari liikkeeseen josta sanottiin että osta uusi huva bemari.
”Mutta eihän sellaisia ole edes olemassa” , totesin tyynesti. Siitäkös myyjä hermostui ja leipoi mua turpaan, ensimmäisen iskun jälkeen tähtäsin kurkipotkun suoraan myyjän punakkaan naamaan, jonka jälkeen suuntasin kohti SUBARU kauppaan, koska olin kuullut että Boxeri koneiden ääni tuo katu-uskottavuutta kuin karvanopat teinikorollan taustapeilissä.

Harmikseni huomasin että kampikammion kattolampun polttimo oli alkanut hehkumaan kuin juoppo jouluna keittäessään pannussaan pontikkaa joten Subaru-liikkeen pihassa silmiin pisti Justy ja lähdin pois, kohti omaa kultaista ajokkiani, joka komeili kylellään senaatintorin nurkassa erään taksikuskin jäljiltä joka lainasi sitä omiin hämäräperäisiin tarkoituksiinsa. Siinä ihmetellessä poliisit saapuivat paikalle, mutta he vain nauroivat nähdessään autoni merkin joka sattui olemaan Hindustan Ambassador.

Niinpä silloin päätin mielessäni että ostan Mitsun. Eipähän tarvitse enään eurooppalaisilla romuilla ajella. Vaan saan ajella varsin timanttisella menopelillä, josta kaikki ovat niin kovasti puhuneet. Kävi kuitenkin niin, lompakon ammottaessa tyhjyyttään. Ostin halvalla yyberin, joka oli onneksi todella timmissä kunnossa, jos vertaa sitä naapurin ukon Nissaniin. Se hikinen Nissani joka on aivan kuin omistajansakin, eli vanha ja kurttuinen eikä käy edes kuten vanha zetor.
Siltä istumalta lähdin yyberilla kusettamaan bemareita, jotka jäivät naurettavasti kuin mummot lumeen, ja hymyssä suin jatkoin matkaa kohti tiksiä, haastamaan riitaa bemu-urvojen kanssa sinne mäcin parkkikselle.
Ajaessa tuli nälkä joten päätin ostaa maittavan lihapulla annoksen, joka alkoi mahassa tehdä temppujaan, joten päätin laskea ilmoille varpusparven kaikkien riemuksi. Mutta koska parvi olikin koostumukseltaan kuin uretaanilla paikattu puskuri, housuihin lurahtikin kilo ihan silkkaa paskaa. Valitettavasti tilanteen huomasi virkaintoinen nuori poliisi ja kauniimpaa sukupuolta vielä, jolloin minulle tuli hieman äitiä ikävä.

Poliisineiti kysyi minulta ”…
 

verada

New Member
Liittynyt
1 Helmikuu 2005
Sijainti
Heinola
Ostin auton joka on huiman hieno ja sen lisäksi sain kaupanpäälle todella hienon grillivälinesetin ja lähdin tyytyväisenä ajamaan sitä romua kotiin autuaan tietämättömänä että kohta alkaa satamaan rakeita keskellä kesää joka taas johtuu maailman lopun mustasta tulosta.

Ajaessani huomasin edessäni valtavan suuren kasan haisevaa hevosen paskaa joka oli tippunut ratsupoliisin hevon perseestä.
Hevosen kaviot olivat ruosteessa kuin bemarit. Tämä taas johtui vain ja ainoastaan kuljettajan huonosta palkasta joka ei riittänyt korjaamon laskun maksamiseen saati kunnon autoon.

Ajettuani kasan ohi autoni alkoi käydä kolmella koska ilmeisesti tulppa oli päässy kastumaan. Siispä suuntasin bemari liikkeeseen josta sanottiin että osta uusi huva bemari.
”Mutta eihän sellaisia ole edes olemassa” , totesin tyynesti. Siitäkös myyjä hermostui ja leipoi mua turpaan, ensimmäisen iskun jälkeen tähtäsin kurkipotkun suoraan myyjän punakkaan naamaan, jonka jälkeen suuntasin kohti SUBARU kauppaan, koska olin kuullut että Boxeri koneiden ääni tuo katu-uskottavuutta kuin karvanopat teinikorollan taustapeilissä.

Harmikseni huomasin että kampikammion kattolampun polttimo oli alkanut hehkumaan kuin juoppo jouluna keittäessään pannussaan pontikkaa joten Subaru-liikkeen pihassa silmiin pisti Justy ja lähdin pois, kohti omaa kultaista ajokkiani, joka komeili kylellään senaatintorin nurkassa erään taksikuskin jäljiltä joka lainasi sitä omiin hämäräperäisiin tarkoituksiinsa. Siinä ihmetellessä poliisit saapuivat paikalle, mutta he vain nauroivat nähdessään autoni merkin joka sattui olemaan Hindustan Ambassador.

Niinpä silloin päätin mielessäni että ostan Mitsun. Eipähän tarvitse enään eurooppalaisilla romuilla ajella. Vaan saan ajella varsin timanttisella menopelillä, josta kaikki ovat niin kovasti puhuneet. Kävi kuitenkin niin, lompakon ammottaessa tyhjyyttään. Ostin halvalla yyberin, joka oli onneksi todella timmissä kunnossa, jos vertaa sitä naapurin ukon Nissaniin. Se hikinen Nissani joka on aivan kuin omistajansakin, eli vanha ja kurttuinen eikä käy edes kuten vanha zetor.
Siltä istumalta lähdin yyberilla kusettamaan bemareita, jotka jäivät naurettavasti kuin mummot lumeen, ja hymyssä suin jatkoin matkaa kohti tiksiä, haastamaan riitaa bemu-urvojen kanssa sinne mäcin parkkikselle.
Ajaessa tuli nälkä joten päätin ostaa maittavan lihapulla annoksen, joka alkoi mahassa tehdä temppujaan, joten päätin laskea ilmoille varpusparven kaikkien riemuksi. Mutta koska parvi olikin koostumukseltaan kuin uretaanilla paikattu puskuri, housuihin lurahtikin kilo ihan silkkaa paskaa. Valitettavasti tilanteen huomasi virkaintoinen nuori poliisi ja kauniimpaa sukupuolta vielä, jolloin minulle tuli hieman äitiä ikävä.

Poliisineiti kysyi minulta ” Osataankos sitä lukea?” Mietin kaksi kertaa miten voin auttaa? Mutta päätinkin paeta kuin kiittämätön narttu, mutta sittenpä kävikin niin, että housuni sattuivat tippumaan juuri kun olin aikeissa lähteä juoksemaan pakoon. Kiitos timmille vartalolleni, joka pelasti minut isolta pampulta ja vielä isommalta konstaapelilta. Selvisin tilanteesta huomautuksella, ja nousin yyberiini samalla miettien, kuinka ihmeessä minun vartaloni alkoi kummasti nytkymään mister presidentin tahtiin kääntäessäni nännäriini volaa.

Ostettuaan uuden Pajeron, naapurini vasta tajusi että maasto-ominaisuudet on paremmat kuin edellisessä lintassa, minkä omisti Karjalassa ennen pulavuosia asustellut jäyhä patu jonka suurin haave ei koskaan toteutunut. Pajero menee jopa...
 
Ylös Bottom