Vs: Mikä mieltänne painaa ?
Tuossa pari vuotta sitten rupes molemmat kädet oireilemaan aika rajusti ja ongelmaa hoidettiin tennis- ja golfkyynärpäinä aikansa, kunnes loppuvuodesta oli molemmat jo siinä kunnossa että sormista hävisi tunto ja kivut oli aika infernaaliset. Sitä tutkittiin ja hermorata tutkimuksessa löytyikin sitten pinteet molemmissa ranteissa (rannekanavaoireyhtymä) ja oikeassa olkapäässä.
Se johti siihen että reilu vuosi sitten keväällä leikattiin molemmat ranteet ja tyytyväisenä siitä sitten toipumaan ja pikaisesti työelämään takaisin, sitä iloa ei sitten tosin kestänyt kuin kuukausi ni rupesi selkä temppuilemaan.
Minähän en siitä ollut ensi alkuun moksiskaan, kunnes selkäkivut paheni ja tunto rupesi häipymään oikeasta jalasta ja elokuussa sitten mut laitettiin magneettikuvauksiin jolloin selästä löytyikin kysta joka painoi hermoja. Sen lisäksi näkyi pari tyhjää välilevyä jotka omalta osaltaan aiheutti kipua koko selkään. Näitä ongelmia yritettiin helpottaa/parantaa konservatiivisesti jumppaamalla ym. Mitkä ei kuitenkaan mikään auttanut.
Tänä keväänä sitten pääsin leikkausjonoon ja sovittiin lääkärin kanssa että poistetaan se kysta, jos se vaikka riittäisi eikä tarvitsisi selkää jäykistää (lääkäri halusi tehdä molemmat samantien). Leikkauksen jälkeen olikin mahtava tunne kun ei hermosärkyä enää ollut ja nukuin muutamana yönä enemmän kuin viimeiseen pariin kolmeen vuoteen on tullut nukuttua
Nyt päästäänkin sitten siihen mikä mieltä painaa.
Eli leikkauksesta on kulunut kuutisen viikkoa ja työkunnosta ei ole tietoakaan vaan selkää särkee jumalattomasti, hermosärkyä on jalassa, lääkitystä on lisätty (n. Parisenkymmentä erilaista kipulääkettä päivässä) ja näyttää siltä että joudun vielä toiseen leikkaukseen jossa alaselkä jäykistetään
Onkohan kerhossa kohtalotovereita? Kuulisin mielelläni kokemuksia miten autoharrastus on jatkunut selän jäykistysleikkauksen jälkeen?
Kiitos jos jaksoit lukea tämän pitkähkön raapustukseni