Vikakoodien lukeminen
Vikakoodien lukeminen -93 ja vanhemmista ruisku Mitsuista
Kirjoittaja: N.Päivinen ( Niko Päivinen )
Vikakoodien lukeminen on taito, joka jokaisen ruiskuauton omistajan tulisi hallita. Vikakoodien lukemisesta on hyötyä tilanteissa, jossa epäillään moottorinohjauselektroniikan viallisuutta tai CHECK ENGINE-valo ilmoittaa ECU:n tallentaneen vikakoodeja muistiinsa.
Nämä ohjeet on laadittu E39 DOHC ja 1G Eclipse DOHC malleja varten, mutta niitä voidaan soveltaa myös joihinkin muihin ennen 1993 valmistettuihin ruisku Mitsuihin, joista löytyy oikeanlainen diagnostiikkapistoke.
OBD2 & Vanhemmat mitsut
Uudemmissa Mitsuissa on käytetty OBD2 diagnostiikka järjestelmää, nämä ohjeet eivät sovellu OBD2 järjestelmän koodien lukemiseen.
Vanhemmissa (esim. 80-luvun alun efi turbot) ei välttämättä ole koko diagnostiikkaa ja jos on niin eri systeemillä.
Vikakoodien lukemiseen tarvittavat välineet
Vikakoodien lukemiseen tarvitset analogisen yleismittarin (tuskin löytyy keneltäkään), oskilloskoopin (TUSKIN löytyy keneltäkään) tai tarkoitusta varten rakennetun lukijan.
Lukijan rakentamista varten tarvitset:
2kpl pieniä hauenleukoja, suoja eristeellä
1kpl musta johto
1kpl punainen johto (selvyyden vuoksi)
1kpl 470 ohmin vastus
1kpl punainen LED
- Ledistä sinun pitää pystyä tunnistamaan joko mittaamalla tai muuten, kumpi sen jaloista on (+), koska jos kytket sen väärin päin, se ei toimi.
- (+) puolen jalka on pidempi, (-) jalan puolella LEDin reunassa on mahdollisesti viiste jos sellaista yleensä on.
- Sitten tinaat LEDin (+) jalkaan vastuksen, sen perään punaisen johdon jonka päähän sopivan kokoinen hauenleuka.
- (-) jalkaan puolestaan tinaat mustan johdon ja hauenleuan.
Se on siinä, lukija on rakennettu.
Se saattaa näyttää esim tältä:
Kuva lukijasta
Diagnostiikkaportin sijainti ja kuva
Seuraavaksi etsit kuljettajan jalkatilasta, kojelaudan alta sulakerasian, sulakerasian vieressä on DIAGNOSTIIKKAPORTTI, pistoke, joka on tämän näköinen:
Kytkeminen diagnostiikkaporttiin
Sitten kytket lukijan yllä olevan kuvan ohjeiden mukaan kiinni, käännät virta avaimen "ON" asentoon (= virrat päälle) mutta ÄLÄ STARTTAA. Kun kytket ja käytät lukijaa, pidä huoli ettet kytke diagnostiikka portin vierekkäisiä pinnejä oikosulkuun lukijan hauenleuka liitimellä. Siksi kannattaa hankia sellaiset kumitutilla suojatut hauenleuat.
Koodien tulkitseminen
Nyt sitten kyttäät silmä kovana LEDIÄ, se alkaa "morsettaa" vikakoodeja jos niitä on. LED vilkkuu joko PITKIÄ tai LYHYITÄ välähdyksiä ja sinun pitää merkitä nämä ylös.
Pitkät välähdykset tarkoittavat lukuarvoina KYMMENIÄ (yksi pitkä = 1#, kaksi pitkää=2#, jne..)
Lyhyet puolestaan ynnätään yhteen ja ne tarkoittavat kymmenien jälkeen tulevaa numeroa. (kolme lyhyttä =3, neljä lyhyttä=4)
Eli siis esim: 2 pitkää, 3 lyhyttä välähdystä =23.
Jos vikakoodeja on tallentunut useita, niiden välillä on pidempi tauko kuin eri "numeroiden" välillä. Kun ECU on morsettanut kaikki koodit, se aloittaa taas alusta, ensimmäisestä koodista. ECU morsettaa koodit suuruusjärjestyksessä JOS niitä on useita. Joka tapauksessa kannattaa katsoa tarkkaan ne välähdykset ja vielä useampaan kertaan, se on aluksi vähän vaikeaa erottaa numeroiden välejä ja eri koodien välejä.
Jos ledi palaa jatkuvasti, ECU on viallinen, usein myös, jos ledi ei pala lainkaan. Jos vikakoodeja on paljon ja varsinkin jos ne vaihtelevat ja uusiutuvat epämääräisellä tavalla, kannattaa epäillä ECU:n viallisuutta. Viallinen ECU saattaa aiheuttaa antaa ulos vääriä koodeja, joiden aiheuttaja on todellisuudessa ECU itse. Viallinen ECU ei aina pysty diagnosoimaan itseään.
Jos vikakoodeja ei ole, LED vilkuttaa jatkuvaa, tasaista, "lyhyttä" koodia.
(huomaa, että vaikka kuvan ala-osassa diagnostiikkaportti on vaakatasossa, niin todellisuudessa se on pystyssä, niin kuin se samassa kuvassa onkin ylempänä, sulakerasian vieressä. Kuva Eclipsestä)
(Analogisella yleismittarilla homma etenee samaan tapaan, kytket kiinni ja koitat tiirata mittarista jännitteen vaihteluja) KOODIT (E39 ja 1G):
- led palaa jatkuvasti: ECU rikki
- 11 = lambda-anturi
- 12 = ilmamäärämittari
- 13 = imuilman lämpötunnistin
- 14 = TPS, throttle position sensor, kaasuläpän asennon tunnistin
- 21 = moottorin lämpötilan anturi
- 22 = CPS, crankshaft position sensor, kampiakselin asennon tunnistin (sijaitsee nokka-akselin päässä)
- 23 = CPS, camshaft position sensor, nokka-akselin asennnon tunnistin (samassa rasiassa kuin edellinen, käytännössä sama asia)
- 24 = vehicle speed sensor, ajoneuvon nopeuden tunnistin
- 25 = barometric pressure sensor, ulkoilman paineen tunnistin (kyllä!!), sijaitsee ilmamäärämittarin yhteydessä
- 31 = nakutuksen tunnistin
- 41 = polttoaine suutin
- 42 = polttoaine pumppu
- 43 = EGR, pakokaasun kierrätys ja siihen liittyvät anturit ja venttiilit
- 44 = sytytyspuolat, power transistor unit
- jatkuva lyhyt koodi = kaikki OK
Vikakoodien käyttäminen itse vianhakuun
Huomaa, että vika ei aina ole koodin osoittamassa kohteessa, vaan koodi ilmoittaa ainoastaan ongelmasta kyseisen piirin toiminnassa. Esim. lambda-anturi voi olla ehjä, mutta sen johto voi olla irti tai poikki ja koodi 11 tallentuu tämän takia... Tässä pari linkkiä jotka käsittelevät samaa aihetta:
http://autorepair.about.com/library/ts/obd-i/bl-dtcs-45a.htm
http://www.troublecodes.net/mitsu/ (<- täällä vikakoodeja enemmänkin)
(muista, että eri markkina-alueille viedyissä autoissa voi oll eroja, siksi esim. amerikkalaisiin sivustoihin pitää suhtautua tietyllä varauksella ja niiden välittämää tietoa voi joutua soveltamaan)
HUOM! Vikakoodien lukeminen on sitten OMALLA VASTUULLA, en ota mitään vastuuta virhekytkentöjen aiheuttamista vahingoista tai ohjeiden oikeellisuudesta! Jos et ole varma siitä soveltuvatko nämä ohjeet autollesi tai et muuten ole varma mitä olet tekemässä, älä lue koodeja itse.