Vs: pajeron "viritys"
http://www.holysmoke.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=2&t=7197&hilit=remmiahdin&start=15
Spekulointia remmiahdin + diesel yhdistelmästä. Ensimmäinen haaste tulee olemaan ahtimen fyysinen koko, esim. Pajerossa pumppu vie tilan toiselta puolelta konetta, imu-pakosarjat toiselta puolelta. Seuraava haaste on dieselkoneen luontainen ominaisuus ottaa jatkuvasti maksimimäärä ilmaa -ts. remmiahdinkin joutuisi työskentelemään täysillä koko ajan. En tiedä onko tämä ongelma, mutta selvästi turbo "sopeutuu" tähän tilaan helpommin.
Mutta todella mielenkiintoinen projektihan tuo remmi+diesel olisi. Kyllä siinä hyviä puoliakin varmasti on, ja jatkokehityksenä voisi ajatella remmi+turbo rakennetta. Jossain superturbo rakennelmissahan sellaisia on jo kokeiltukin, eli kyllä se jollain tapaa tehtävissä on.
Jokin periaatteellinen haaste (voi olla hinta, voi olla polttoainetalous?) tuossa remmi+diesel yhdistelmässä kuitenkin on, muuten niitä yhdistelmiä OLISI nähty tehtaiden tekeminä useammin kuin niitä nyt on nähty. 2-tahtisissa Detroit dieselissä ON ollut remmiahtimia, mutta niissä ne ovat huuhtelupumppuja, ei varsinaisia ylipaineellistamislaitteita.
Mitä tuohon turboon tulee, niin JOS tyhjäkäynniltä lähtevä vääntö on tärkeää, niin silloin nimenomaan kannattaa vakavasti harkita vakioahtimen vaihtoa yhtään mihinkään. Hukkaportillisissa ahtimissa kaikki, siis huom. kaikki suurennustoimenpiteet (kompurapyörän suurentaminen, turbiinipyörän suurentaminen, pakopesän A/R:n suurentaminen) vaikuttavat jollain tapaa ahtimen heräämiseen ja siirtävät tehoaluetta ylemmäs kierrosalueella. Tähän vaikuttaa sekä ahtimen sisäinen aerodynamiikka, että yksinkertaisesti isompien osien suurempi inertia, joka vaatii enemmän aikaa ja voimaa kiihdyttämiseen. Kääntöpuolena vakioahdin tuottaa lämpöä isommilla painesuhteilla ja menee "tukkoon" kierroksilla (ja voi mennä ylikierroksille), jolloin ylemmän kierrosalueen teho jää huonommaksi kuin isommilla ahtimilla. Tämä siis perinteisillä hukkaporttiahtimilla. Pientä parannusta voisi hakea "twin-scroll" pakopesillä ja/tai "inducer bleed" kompurapesillä, jolla saadaan parannusta menettämättä mitään alakierroksilla. Tai kuulalaakeriturboa kehiin. Ongelma tosin on, että kumpaakaan tekniikkaa ei (tietääkseni) oikein ole tarjolla tähän TD04 kokoluokkaan (muillakaan merkeillä), eikä kuulalaakeriahtimetkaan ole ikuisia, ja hintaa kertyy aika äkkiä.
TD05 ahtimista löytyy "twin-scroll" pesiä, mutta se on muuten kokoluokaltaan sellainen, että ahtimen herääminen siirtyy vuorenvarmasti ylemmäs kuin esim. mitä "Janne" halunnee koneeltaan. Miettikää -muutenhan tehdas olisi jo laittanut TD05 ahtimen Pajeroihin ja älliin, ellei sillä olisi mitään haittavaikutuksia. Mutta onhan sillä väkisinkin. Mielenkiinnolla odotan miten "mr mmc:n" Evo4 ahdin toimii 4D56 koneessa. Jos toimii hyvin, niin twin-scroll city, here I come...
Sen verran on tuo ahtimen päivittäminen itselläkin käynyt mielessä, että jotain TD04
H pohjaista voisi ehkä Pajerossa kokeilla. Siinä sen sitten näkee miten turbiinin ja kompuran maltillinen suurentaminen vaikuttaa tehoon ja heräämiseen. Sopivan mallisen ahtimen löytäminen on vaan hankalaa, uusia saa, mutta $$$.... kallis kokeilu, jos sen sitten huomaakin heti koeajolla ominaisuuksiltaan vääränlaiseksi.
Ahtimen herääminen on oma keskustelunsa, mutta muutoin kompuran valinta on varsin suoraviivaista: asetetaan tehotavoite (huom. siis huipputeho, vääntökäyrän muotoon tai ahtimen heräämiseen ei silloin oteta kantaa), käytetään koneen tietoja, saadaan tarvittava ilmamäärä, tarvittava painesuhde, ja näitä tietoja käytetään sitten kompuran valintaan kartan avulla.
Aihetta käsitteleviä linkkejä:
http://forcedinductions.com/help.htm
http://www.automotivearticles.com/123/Turbo_Selection.shtml
http://www.spsturbostore.com/img/TurboSelection-DIESEL.pdf <- ERITTÄIN hyvä linkki, sis. tarvittavia laskukaavoja esimerkkeineen.
http://www.stealth316.com/2-3s-compflowmaps.htm <- Mitsun kompurakarttoja
http://www.mitsubishiclubfinland.com/keskustelu/index.php?topic=32352.25 <- toinen ahdinketju foorumilta
http://www.pukema.com/MitsubishiTD04.pdf <- TD04-sarjan ahtimien tietoja
Jos TD-ICn vakioteho (luokkaa 95hv, jolla vakio Pajerokin kulkee 140km/h) ei ahtopaineen korotuksen jälkeen (+pumpun ruuvauksen, coolerin, putkistomuutosten jälkeen) nouse riittävälle tasolle,
ja silti halutaan säilyttää ahtimen herääminen
vakion kaltaisena, ainoa vaihtoehto hukkaporttiahtimissa lienee kompurapuolen
varovainen suurentaminen: 11G:n tilalle 13G tai jopa 15G tai 15T. Tosin, jos pakopuoli menee tukkoon jo 11G pyörällä, menee se silloin vuorenvarmasti myös isommilla kompuroilla (=isommilla ilmamäärillä).
Sitten se VNT. Toimiessaan VNT näyttää tarjoavan optimiyhdistelmän: herää alhaalta, ja tuottaa hyvin myös ylempänä. Mekaanisessa ympäristössä, (kuten vanhat Pajerot) siipien ohjauksen muuttaminen mekaaniseksi on ensimmäinen homma. Niitähän on tehty, eli tehtävissä. Toiminta ei tule kuitenkaan olemaan 1:1 sähköisen ohjauksen kanssa, eli tiettyjä kompromisseja ahtopaineen käyttäytymisessä täytyy hyväksyä. Esim. siipien liikkeen rajoittaminen tiettyyn asentoon hukkaa hieman VNT:n toiminta-aluetta ja hyötysuhdetta. Lisäksi olen kuullut valituksia ahtopaineen oudosta käyttäytymisestä (random piikkailu) mekaanisella säädöllä, jonka vuoksi monet edelleen tyytyvät hukkisahtimiin, vaikka VNT näyttää paperilla kaikkien toiveiden täyttymykseltä. Erikoisin 4D56 ja VNT-keskusteluun liittyvä yksityiskohta minusta on puhe pakopaineesta: vakio TD04 haukutaan aina pakopaineen takia (joka kyllä onkin varmasti totta), mutta VNT ei sitä ongelmaa ratkaise, melkeinpä päinvastoin: VNT ahdin pitää luonnostaan kovempaa pakopainetta -siinähän ei ole hukkista päästämässä painetta pois pakosarjasta, vaan se nimenomaan "kuristaa", pitää painetta, jota se päästää turbiinin läpi siipien säätelemänä. VNT:n huonoihin puoliin täytyy koon ja säätimien lisäksi laskea myös vikaherkkyys -siipien jumittaminen ei todellakaan ole harvinaista. Hieno laite, mutta siinäkin on omat jekkunsa. Plussapuolena käytettyjä VNT ahtimia on tarjolla runsaasti, eivätkä hinnat ole pahoja.
Tuplaturbossa tulee oikeastaan haasteeksi tila, paino, putkituksen monimutkaisuus ja ehkä hinta? Muutenhan se voisikin olla hyvä ratkaisu: yksinkertaista hukkisahdintekniikka, mutta toteutettuna tavalla, joka ei
pahasti uhraa heräämistä yläkierrostehon alttarilla.
