Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

"HDI" merkillä myydyistä coolereista on aikaisemmin liikkunut kohtuu hyviä kommentteja, mutta eipä hyvältä näytä:

http://bbs.scoobynet.com/showpost.php?p=9873471&postcount=5
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Joo tuota HDI:tä tuli katseltua, mutta saatavuus, hinta ja ennen kaikkea tarjolla olleet koot eivät kohdanneet. Tosin, nuo kuvat nähtyäni ei harmita.

Mitä ihmettä HDI:lle on tapahtunut? Muistaakseni olen nähnyt joskus kuvia PALJON paremmista HDI kennoista.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Tiputettu vähän valmistuskustannuksia ja maksimoitu voitto :D
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

"HDi/Hybrid standards have been dropping lately"

Aika lievästi sanottuna... :p

Noh, ainahan kyseessä voi olla piraattikama, kuten aiemmin linkattu "Apex". Mutta (puoli)virallisen myyjän luulisi tietävän kumpaa on myymässä.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Kai sitä kehtaa vanhaa topikkia vähän nostaa, googletus aihepiiriin liittyen johti tänne...

Mutta, eipä löytynyt tässäkään juurikaan juttua aiheesta coolerien virtauskapasiteetti, eikä tahdo löytyä cfm arvoa myöskään ainakaan edullisemman pään coolerien tiedoista, muutenkin aika satunnaisesti, Misihimoto näytti iilmoittavan 300x600x76 jäähdyttimelle 1250cfm mutta ei luonnollisesti tietoa painehäviöstä.

Löytyykö tietoa tai testejä tuosta aiheesta? Meneeköhän kennon paksuuden / korkeuden vaikutus kuinka suorassa suhteessa tuohon virtauskapasiteettiin.

Tuo cfm on omaan prokkiseen varmaankin se ensimmäinen kohta mikä pitää huomioida fyysisisen koon jälkeen, jäähdytyskyky luonnollisesti sen jälkeen. 1500cfm / 1000hp mukaan tarvis rojut ainakin varoiksi mitoittaa.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

CFM-lukemissakin (jos ilmoitetaan) on se paha puoli, että mittaustapa (esim. penkissä, millä vesipatsaalla) pitää tietää varsin tarkkaan, jotta lukemat olisivat vertailukelpoisia ja luotettavia. Aivan kuten kansien mittaamisessakin.

Kennon paksuus, kennon korkeus, sisärivoituksen malli, päätyjen muotoilu, lähtöjen koko. Uskoisin, että tuossa ne virtauskapasiteettiin vaikuttavat tekijät ovat. Tuollaisilla hv-määrillä lähtisin ainakin itse etsimään ihan oikeita referenssikohteita, jo toteutettuja moottoreita, ennemmin kuin epämääräisiä cfm-ilmoituksia.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Niko Päivinen sanoi
CFM-lukemissakin (jos ilmoitetaan) on se paha puoli, että mittaustapa (esim. penkissä, millä vesipatsaalla) pitää tietää varsin tarkkaan, jotta lukemat olisivat vertailukelpoisia ja luotettavia. Aivan kuten kansien mittaamisessakin.

Kennon paksuus, kennon korkeus, sisärivoituksen malli, päätyjen muotoilu, lähtöjen koko. Uskoisin, että tuossa ne virtauskapasiteettiin vaikuttavat tekijät ovat. Tuollaisilla hv-määrillä lähtisin ainakin itse etsimään ihan oikeita referenssikohteita, jo toteutettuja moottoreita, ennemmin kuin epämääräisiä cfm-ilmoituksia.

Nissä referenssikohteissakin on se ongelma, että onko siinä asiaa tutkittu, mikä on ollut painehäviö ja mahdollinen tehohukka. Asialla ei liene ihan niin oleellista merkitystä pakokaasuahtimien kanssa, kuin nyt käytettävän centrifugaalin.

Yksi budjettivaihtoehto mitä mietin, olisi asentaa päällekkäin kaksi 76mm cooleria, ja ahtoputkiin luonnollisesti y-haara.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Okei, turbo, mutta teholukemat (ja oletettavasti alkuperäisen koneen koko) on aika liki:

http://www.monkfishperformance.co.uk/Turbo%20Monaro%20VXR.html

APS performance, ei sano minulle mitään. Eikä cooleri näytä edes kauhean isolta tai paksulta.

http://ls1tech.com/forums/forced-induction/1115905-ebay-4-vs-brand-name-intercoolers-what-1000hp-guys-using.html

Mutta noita about 1000hv LS-projekteja kannattaa ehkä guugletella, sieltä niitä sopivia cooleri esimerkkejä saattaisi löytyä.

Jotenkin tuntuisi, että tuollaisissa (1000hv) projekteissa joutuu ehkä menemään hieman tila- yms rajoitteiden mukaan: niin iso kenno kuin keulalle mahtuu, lähdöt (ja kennon paksuus) ahtimen ja imusarjan mukaan, parasta kennoa jota lompakko sallii (esim. Garret), tarpeen mukaan mittatilauspäädyillä. Jotenkin tuntuisi, että itse voisin jopa uhrata tuota virtausta jäähdystystehon hyväksi: liian kuumalla imuilmalla ei kuitenkaan saa tehoa, ja sen kanssa on aina sitten mahdollisuudet lämpöongelmiin ja nakutukseen...
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Itse miettinyt tässä tuota Outlanderin moottorin päällä olevan jäähdyttimen korvaamista keulacoolerilla.
Ajatus tässä heräsi myös alkuperäisen välijäähdyttimen alle asennettavasta ohuesta sähköflektistä joka imisi ilmaa koko ajan konepellin scoopista coolerin läpi. Voisi ainakin vähentää säteilylämmön siirtymistä kannesta kennoon. Toisaalta kennon koko arveluttaa, kun on tosiaan niin pieni että mitenköhän rajoille tuo on virtauksiltaan mitoitettu.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

_AH_ sanoi
Ajatus tässä heräsi myös alkuperäisen välijäähdyttimen alle asennettavasta ohuesta sähköflektistä joka imisi ilmaa koko ajan konepellin scoopista coolerin läpi. Voisi ainakin vähentää säteilylämmön siirtymistä kannesta kennoon.

Aika erikoista, eikö siellä muka ole mitään flektiä vakiona? Taitaa ruuhkassa seisoessa siirtyä jäähdytyksestä lämmityksen puolelle...

Tuskin siitä flektistä mitään haittaa on, onhan Pajeroissa ja ällissäkin sellainen. Keulacooleriswapin hyötyjä voi puntaroida kun lukee noita Subbe-miesten FMIC juttuja. Niitä löytyy netistä aika paljon, sekä tietty mm. brittiläisistä autolehdistä.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

... ja ebay strikes back. Toyosport -aivan kuten aiemmin arvelinkin-, myy selvästikin usean eri valmistajan, usean eri laatuista kennoa. Nyt saatiin kuva Toyosportin "delta fin" mallisen coolerin kennosta. Kaikki Toyosportin kennot eivät siis todellakaan ole samanlaisia =tarkkana, jos tilailee ebay-speciaaleja. Kennon tiheydessä on huomattavia eroja -eikä kuvan kennon reunojen viimeistelykään oikein vakuuta...
 

Liitetiedostot

  • toyosport delta fin cooleri.jpg
    toyosport delta fin cooleri.jpg
    141.3 KB · Lukukerrat 1,408
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Kyllä tuo Hybrid / HDI välijäähykitti ihan laadukkaalta näyttää?

1.jpg


blacktop.jpg


clamp.jpg


6.jpg


5.jpg


4.jpg


luosi.jpg


3.jpg


2.jpg



8.jpg


Linkkiä ku selaa hiukan alaspäin niin on lisää kuvia mm. asennuksesta.

http://www.lancerregister.com/showthread.php?t=451591&highlight=hdi
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Vesi-ilma coolereista kiinnostuneille pari ketjua luettavaksi:

http://www.lotustalk.com/forums/f160/supercharged-laminova-a2w-intercooler-73222/

Toinen Laminova-ketju:

http://www.patrol4x4.com/forum/nissan-patrol-gu-gr-10/laminova-water-air-intercooler-24057/
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Paljonkos tuollainen 4 pötkön (300mm?) + core hinnaksi tulee ? 50e pötkö ja alumiiniprofiili päälle ?

Tuollainen laminova kyllä kiinnostaisi, jos nyt locostin tekee kunnolla talvenaikana...
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Ebay antaa 150 puntaa/ pötkö. Siihen päälle ne aiemmissa linkeissä näkyvät pyöreät "kuoret", , päätykappaleet, liittimet, pumppu, jäähdytin.... ei tosta halpaa saa millään.

EDIT:

http://www.ebay.com/itm/Laminova-Charge-Cooler-Core-Heat-Exchanger-NEW-/200924320136?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CarParts_SM&hash=item2ec805d188

Rehellisesti, turbon kanssa tuo vesi-ilma kenno vaikuttaa monimutkaiselta, painavalta ja kalliilta. Remmin kanssa nuo haitat voisi vielä sulattaa helpommin, koska sillä voisi välttää pitkät imuputket ja kaasuläppäongelman: ne voisi ehkä päästä kiertämään imusarjaan sijoitetulla vesi-ilma coolerilla.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Niko Päivinen sanoi
Ebay antaa 150 puntaa/ pötkö. Siihen päälle ne aiemmissa linkeissä näkyvät pyöreät "kuoret", , päätykappaleet, liittimet, pumppu, jäähdytin.... ei tosta halpaa saa millään.

EDIT:

http://www.ebay.com/itm/Laminova-Charge-Cooler-Core-Heat-Exchanger-NEW-/200924320136?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CarParts_SM&hash=item2ec805d188

Rehellisesti, turbon kanssa tuo vesi-ilma kenno vaikuttaa monimutkaiselta, painavalta ja kalliilta. Remmin kanssa nuo haitat voisi vielä sulattaa helpommin, koska sillä voisi välttää pitkät imuputket ja kaasuläppäongelman: ne voisi ehkä päästä kiertämään imusarjaan sijoitetulla vesi-ilma coolerilla.

http://www.ebay.com/itm/Laminova-Intercooler-Core-for-Supercharger-Turbocharger-/110440473049?pt=Motors_Car_Truck_Parts_Accessories&hash=item19b6c3e1d9&vxp=mtr

Jep jep... tuota coren hintaa en oo löytänyt mistään. Menee hieman makus jos se pursotettu alumiinikäikäle maksaa satasia... Itse poraillen erikokoisia reikiä o renkaille tuntuu hieman hankalalle...
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Nostellaampas tämä vanha aihe!
Mitä kuulereihin tulee, on varmasti tullut julki paljon uutta mittaustulosta.

Itse painin seuraavanlaisen kuuleriongelman kanssa: hommatako iso keulakuuleri vai "iso" sidemount.
Keulakuulerissa olisi noin kaksi kertaa pidemmät putket ja vähintään 2x 180' mutkia lisää. Taas pyörän kotelon eteen ei hirveän suurta jäähdytintä mahdu, mutta mutkia vähemmän, haittaa vähemmän koneen jäähdytystä jne.

Tehoja ei järjettömästi olla repimässä, joten kumpainenkin ajaisi asian luultavasti hyvin.
Tästä aiheesta haluaisin vähän keskustelua.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Keulacooleri. On tätä asiaa varmasti evoissakin pohdittu, ja hyvinhän se niissäkin näyttää toimivan. Ja jos tehoa ei tulla repimään älyttömiä, niin silloin coolerin pinta-alaa voi pienentää niin, että jäähdyttimellekin jää "vapaata" pinta-alaa, tai sitten voi myös valita ohuemman coolerin, jonka läpi ilma virtaa tehokkaammin.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

On tullut tässä vähän perehdyttyä aiheeseen välijäähdyttimet viime viikkoina.

Kun puhutaan vakioista välijäähdyttimistä niin niiden kennot voivat vaihdella todella paljon. Mitään täysiä katastrofeja niissä harvemmin on jos katsotaan pelkkää kennon laatua, mutta joskus cooleri on turhan pieni, virtausvastus liian iso ja putkituksessakin voi olla todella surkeita kohtia mukana.

Muovipäätyisyys ei automaattisesti tarkoita että välijäähdytin olisi kelvoton. Se ei ehkä kestä isoja ahtopaineita, mutta jos kestoa on riittävästi niin eipä se muovi kennoa siinä huononna. Suurimmat erot kennoissa ovat yleensä sisällä piilossa, minkä vuoksi onkin käsittämätöntä kuinka vaikeaa eri coolereista on löytää sisäkuvia netistä.

Alla esimerkkinä kaksi Mitsubishissä käytettävää vakiocooleria (sidemount). Parempi näistä on kennon tilavuudeltaan noin 30% isompi ja yhteen suuntaan virtaava. Huonompi on kahteen suuntaan virtaava mikä kasvattaa virtausvastusta merkittävästi. Molemmat ovat tube & fin coreja, mutta hyvin erilaisia sellaisia.

Mittausdataa tai edes persdynoa minulla ei näistä ole, mutta kennon ulkonäön perusteella uskoisin että tämä parempi näistä on merkittävästi parempi sekä jäähdytysteholtaan että virtausvastukseltaan.
 

Liitetiedostot

  • parempi1.jpg
    parempi1.jpg
    47.4 KB · Lukukerrat 737
  • parempi2.jpg
    parempi2.jpg
    46.2 KB · Lukukerrat 638
  • huonompi1.jpg
    huonompi1.jpg
    56.6 KB · Lukukerrat 749
  • huonompi2.jpg
    huonompi2.jpg
    37.2 KB · Lukukerrat 671
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Bonuksena eräs eBay special. Jäähdytystehoa voi yrittää suhteuttaa ylläoleviin vakioihin. Kennon tilavuus on 85% suurempi kuin edellä olevassa paremmassa vakiossa, mutta yllättyisin suuresti jos tämän tuning tuotteen jäähdytysteho yltäisi samalle tasolle.

Virtausvastusta tuskin on paljon suoraa putkea enemmän...
 

Liitetiedostot

  • bonus1.jpg
    bonus1.jpg
    36.8 KB · Lukukerrat 640
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

ast sanoi
Bonuksena eräs eBay special. Jäähdytystehoa voi yrittää suhteuttaa ylläoleviin vakioihin. Kennon tilavuus on 85% suurempi kuin edellä olevassa paremmassa vakiossa, mutta yllättyisin suuresti jos tämän tuning tuotteen jäähdytysteho yltäisi samalle tasolle.

Virtausvastusta tuskin on paljon suoraa putkea enemmän...

Ei....vit#u minkä näkönen ::)
 
Näemmä mishimoto z-line on kuten yllä...
f31e92655e52c15dec3c2ca7918f3a6a.jpg


9eabec8929435266915e0a2405c68324.jpg


Sisä osat kumminkin limittäisiä
16a29d7e795f6b7869c4cd0c2f392b03.jpg


Paksut väli osat, virtaa varmasti mutta en tiedä millainen voisi olla jäähdytys teho, mun tapauksessa sitä ei älyttömiä tarvita,
Hyvää virtausta ennemminkin
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Jep, tämä valitettavasti vahvistaa sen mitä olen kuullut eli Mishimoto (ainakin tämä malli ja yksilö) on samaa roskaa kuin halvimnat eBay kennot mustaksi maalattuna muutaman kymmenen prosenttia kalliimmalla hinnalla. Pari viestiä ylempänä on vertailukohtaa saman näköisestä noname-eBay kennosta.

Liekö kelvollista kennoa enää saatavillakaan halvalla, näyttää olevan viimeiset näkemäni kuvat tätä samaa roskaa.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Eikös turboahtamisen aiheuttama tiivistyminen ja lämpötilan nousu vaikuta ahtoilman lämmönjohtavuuteen aika merkittävästi, joka varmaan pitäis huomioida sisä- ja ulkorivoituksen suhdetta arviotaessa.

Välijäähditin ei käytännössä ole yksi-yhteen ilma-ilma lämmönsiirrin, koska jäähdytettävän ilman lämmönjohtavuus voi olla moninkertaisesti suurempi, kuin jäähdyttävän ulkoiman.

Jos ulkoilman lämmönjohtavuus ilmakehän paineessa ja tietyssä ilmankosteudessa on 0,025 W/Km, niin eikös se ole 1,5bar ahdoilla (2,5 abs.) ja 100°C:ssa >0,08 W/Km.

Eli ahtoilman lämpö siirtyy yli kolme kertaa tehokkaammin kennoon, kun kennosta ulkoilmaan. Aika helposti ollaan tilanteessa, että kennon ulkopinta-ala on se rajoittava tekijä? Ja sikäli vielä erikoista, että mitä enemmän ahdetaan, sitä tehokkaammaksi sisäkenno tulee.

Ahdetun ilman tiheyden muutos vaikuttaa virtausvastukseenkin. Helposti tulee ajatelleksi, että ahtoja nostessa virtausnopeuskin kasvaisi samaa tahtia. Tästä aiheutuisi pullonkauloja yms. Mutta todellisuudessa ahtoja nostaessa virtausnopeus ei nouse. Ilma on vain tiheämpää ja vain tilavuusvirta kasvaa. Tiheämmän sisärivoituksen ajattelisi vastustavan "paksun" ahtoilman virtausta harvaa enemmän?

Se missä rajat menee on varmaan setup kohtaisia. Virtaus, paine, lämmöt, kennon koko jne.

Helpointa vaan laittaa niin iso cooleri mikä ei kunnolla mahdu ;D
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlaisia testaustuloksia. Netissähän kaikki on paskaa, jopa kusi.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Tuolla oli noita Redline-lehden testejä referoituna. Ja niissä se punainen lanka aika pitkälti oli, että mitä harvempi kenno, sitä huonompi tulos.

Ja vaikka asiaa miten kääntelee, niin varsinkin sisäkennon rooli on merkittävä: jos ei kenno pysty siirtämään lämpöä ilmasta kennoon, niin ei se cooleri pysty silloin siirtämään sitä kennosta ulkoilmaankaan. Ulkokennon merkitys tulee sitten heatsoakin ja "recovery timen" kautta. Jossain drag racingissa menisi aivan hyvin kenno, joka (lyhyen vedon aikana) imee lämpöä itseensä, ja sitten hissukseen luovuttelee sitä eteenpäin -mutta vastaavasti rallissa tai radalla sellainen kenno johtaisi lämpöhalvaukseen aika nopeasti. Ja jos sisärivoitus on huonoa, niin ulkorivoituksella ei ole enää iso merkitystä. Sellaisella coolerilla ei vaan tee mitään. Tai ainakaan sitä ei kannata kutsua cooleriksi.

Uskon aika vakaasti, että kyllä ne sellaisilla valmistajilla, kuin Mitsubishi ja Subaru, noista kennoista jotain ymmärtävät. Kurkkaus vakiocoolereiden sisään näyttää aika erilaiselta, kuin näissä ebay-spesiaaleissa, joista pystyy pudottamaan lyijykynän läpi...
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Niko Päivinen sanoi
Uskon aika vakaasti, että kyllä ne sellaisilla valmistajilla, kuin Mitsubishi ja Subaru, noista kennoista jotain ymmärtävät. Kurkkaus vakiocoolereiden sisään näyttää aika erilaiselta, kuin näissä ebay-spesiaaleissa, joista pystyy pudottamaan lyijykynän läpi...

En sinänsä kyseenalaista johtopäätöstä jäähdytyksen osalta, mutta argumentti "autotehtaat kyllä osaa" on oikeasti kehno. Osaa ne moottorinohjauksiakin varmaan ohjelmoida, silti niitä kovasti käpälöidään jälkikäteen. Isojen poikien mukaan jopa vielä ihan hyvin tuloksin. Autotehtaiden exceleissä on aika monta muutakin muuttujaa kuin optimaalinen teho.

Coolereiden osalta tietysti yksi muuttuja on myös virtausvastus. Mishimotollakin on erilaisia kennoja, voin ottaa jossain välissä kuvia kun kerkeän availemaan paketteja.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Mun kohdalla tuo voi ollakin hyvä nyt, kun oma on 15cm x 15cm ja joku 6cm paksu -> mishimoto joka voisi olla vaikka jäähdytys teholta 2kertaa vakiota huonompi kumminkin pinta ala on 3x isompi niin eikös se toimi hyvin jos vakiokin riittää vaikka ahdistaakin läpi virtaus, tuossa taas virtaus ei heikkene niin ainakin cruisailussa virtaus on parempi, ja noilla paineilla ei taida olla mitään merkitystä tuolla lämmön johto kyvyllä?
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

nokonzok sanoi
En sinänsä kyseenalaista johtopäätöstä jäähdytyksen osalta, mutta argumentti "autotehtaat kyllä osaa" on oikeasti kehno. Osaa ne moottorinohjauksiakin varmaan ohjelmoida, silti niitä kovasti käpälöidään jälkikäteen. Isojen poikien mukaan jopa vielä ihan hyvin tuloksin. Autotehtaiden exceleissä on aika monta muutakin muuttujaa kuin optimaalinen teho.

Coolereiden osalta tietysti yksi muuttuja on myös virtausvastus. Mishimotollakin on erilaisia kennoja, voin ottaa jossain välissä kuvia kun kerkeän availemaan paketteja.

Muuttujia tosiaan on, jonka vuoksi varsinkin niissä moottorinohjauksissa on pelivaraa jälkikäpälöinnille aika reippaastikin. Autotehtaiden kun on mietittävä mm. päästöjä, kulutusta (vaikkakin joskus sekin paranee optimoinnilla), päästöjen JA kulutuksen kombinaatiota, voimansiirron ja moottorin pitkäaikaiskestoa, jne. Tehon optimoijat harvemmin uhraavat näille paljon/lainkaan ajatusta.

Sen sijaan varsinkin näiden N-ryhmän luokitusmallien kohdalla (joihin yritin epäonnistuneesti viitata), cooleria on tod. näk. on mietitty vähän tarkemmin kuin siinä keskiverto perhefarkussa -eli väittäisin edelleen, että autotehtaat kyllä osaa -jos haluavat*. Joka tarkoittaa sitä, etteivät kaikkien autotehtaiden kaikki OEM-coolerit ole hyviä -mutta eivät myöskään kaikki aftermarket coolerit ole automaattisesti ole (varsinkaan parhaiden) OEM-coolereiden tasoisia, paremmuudesta nyt puhumattakaan. Ja samoin muuten aftermarket coolereiden "parhaimmiston" kennot ovat kyllä yleensä lähempänä noiden hyvien OEM-kennojen mallia, kuin näiden "lyijykynällä läpi"- kennojen designia.

Virtausvastus on aivan todellinen muuttuja, ja sitähän tässä ketjussa on jo moneen kertaan käsiteltykin.

*Esimerkki: Mitsubishi Eclipse vs. Mitsubishi Lancer evo. Sama kone, sama valmistaja, toinen jopa hivenen "urheilullinen" malli. Silti coolereissa on eroa kuin yöllä ja päivällä, ja nimenomaan sen neliovisen, mutta N/A-luokitellun hyväksi. =Autotehtaat kyllä osaa, jos haluavat.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Mr mmc sanoi
Mun kohdalla tuo voi ollakin hyvä nyt, kun oma on 15cm x 15cm ja joku 6cm paksu -> mishimoto joka voisi olla vaikka jäähdytys teholta 2kertaa vakiota huonompi kumminkin pinta ala on 3x isompi niin eikös se toimi hyvin jos vakiokin riittää vaikka ahdistaakin läpi virtaus, tuossa taas virtaus ei heikkene niin ainakin cruisailussa virtaus on parempi, ja noilla paineilla ei taida olla mitään merkitystä tuolla lämmön johto kyvyllä?

Dyno- ja lämpötilamittaukset ovat ainoa lopullinen totuus näissä keskusteluissa. Kaikki muu on spekulointia...
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

nokonzok sanoi
Mishimotollakin on erilaisia kennoja, voin ottaa jossain välissä kuvia kun kerkeän availemaan paketteja.

Tämä olisi todella mielenkiintoista, ota ihmeessä kuvia! Aika harvalla on mahdollisuus moiseen, ja valitettavan harvat myyjätkään pystyvät esittämään kennokuvia tuotteistaan.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Niko Päivinen sanoi
Ja vaikka asiaa miten kääntelee, niin varsinkin sisäkennon rooli on merkittävä: jos ei kenno pysty siirtämään lämpöä ilmasta kennoon, niin ei se cooleri pysty silloin siirtämään sitä kennosta ulkoilmaankaan. Ulkokennon merkitys tulee sitten heatsoakin ja "recovery timen" kautta. Jossain drag racingissa menisi aivan hyvin kenno, joka (lyhyen vedon aikana) imee lämpöä itseensä, ja sitten hissukseen luovuttelee sitä eteenpäin -mutta vastaavasti rallissa tai radalla sellainen kenno johtaisi lämpöhalvaukseen aika nopeasti. Ja jos sisärivoitus on huonoa, niin ulkorivoituksella ei ole enää iso merkitystä. Sellaisella coolerilla ei vaan tee mitään. Tai ainakaan sitä ei kannata kutsua cooleriksi.

Nyt Niko et sisäistänyt mitä tarkoitin. Kyse oli sisä- ja ulkopintojen väisestä suhteesta ja ulko-ja sisäilman ominaisuuksien eroista. Totta kai sisäkennolla on merkityksensä, mutta jossain kohtaa on piste, jossa sisäkennon parantaminen ei merkittävästi kasvata jäähdytystehoa varsikaan suhteessa sen aiheuttamaan dragiin. Pisteen määrittää ulkovaipan pinta-ala, joka silloin siis osaltaan märittelee sisäkennon tarpeen.

Ulkovaippahan on ainoa ulospäin jäähdyttävä osa ja se myös sanelee coolerin maksimitehon. Jos käärit coolerin eristeeseen, niin jäähdytys on heikkoa parhaastakaan sisärivoituksesta huolimatta. Silloin vain jäähdyttimen massa tasoittaa lämpötilavaihteluita.


Niko Päivinen sanoi
Uskon aika vakaasti, että kyllä ne sellaisilla valmistajilla, kuin Mitsubishi ja Subaru, noista kennoista jotain ymmärtävät. Kurkkaus vakiocoolereiden sisään näyttää aika erilaiselta, kuin näissä ebay-spesiaaleissa, joista pystyy pudottamaan lyijykynän läpi...
Nimimerkki ast:n linkkaamat kuvat oem coolereista on hyviä esimerkkejä. Alemmissa kuvissa huonoiksi epäilyissä coolereissa sisä ja ulkovaippojen pinta-alasuhde näyttää silmämääräisesti varsin sopusuhtaiselta, jolloin käytetävissä olevasta pinta-alasta on saatu max hyöty irti. Se on mitoitettu vakiomoottorin tilavuusvirralle, jolloin dragi saattaisi kasvaa vakiota tiiviimmäksi puristetulla ahtoilmalla, jolloin ylempi oem vaihtoehto todennäköisesti toimisi paremmin? Tosin ylemmän kuvan coolerissa reunimmaisten "pillien" ulkorivoitus on huonosti järjestetty.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Garrettin kennoa pidetään kai yleisesti jos nyt ei parhaana niin ainakin hyvänä. Tältä se näyttää sisältä:
http://www.3000gt.com.au/car/SMIC/Garrett%20IC/DSC09831.JPG

Jokainen tehköön asiasta omat päätelmänsä.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

ast sanoi
Garrettin kennoa pidetään kai yleisesti jos nyt ei parhaana niin ainakin hyvänä. Tältä se näyttää sisältä:
http://www.3000gt.com.au/car/SMIC/Garrett%20IC/DSC09831.JPG

Jokainen tehköön asiasta omat päätelmänsä.

Ja ulkovaippa ilmeisesti tältä?
http://s60.photobucket.com/user/taggart_lumpy/media/afi/6a0e9ce4.jpg.html

Ulko- ja sisäpuolen pinta-alojen suhde näyttää varsin hyviltä.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Mizushima sanoi
Nyt Niko et sisäistänyt mitä tarkoitin. Kyse oli sisä- ja ulkopintojen väisestä suhteesta ja ulko-ja sisäilman ominaisuuksien eroista. Totta kai sisäkennolla on merkityksensä, mutta jossain kohtaa on piste, jossa sisäkennon parantaminen ei merkittävästi kasvata jäähdytystehoa varsikaan suhteessa sen aiheuttamaan dragiin. Pisteen määrittää ulkovaipan pinta-ala, joka silloin siis osaltaan märittelee sisäkennon tarpeen.

Ulkovaippahan on ainoa ulospäin jäähdyttävä osa ja se myös sanelee coolerin maksimitehon. Jos käärit coolerin eristeeseen, niin jäähdytys on heikkoa parhaastakaan sisärivoituksesta huolimatta. Silloin vain jäähdyttimen massa tasoittaa lämpötilavaihteluita.

Kyllä sisäistin. Tuo mitä minä sanoin, ja mitä sinä sanoit, on periaatteessa samaa asia sivuavaa, mutta toisesta näkökulmasta tarkasteltuna :)

Jos coolerin käärii eristeeseen, niin paraskaan sisärivoitus ei auta. Totta, enkä mitään muuta väittänytkään. Mutta sama asia toisinpäin: vaikka cooleri olisi minkälaisella ulkokennolla ja siihen ruiskutettaisiin nestemäistä typpeä, niin JOS se ei pysty absorboimaan imuilmasta lämpöä (esim. huonon sisärivoituksen takia), niin ei se silloinKAAN mitään jäähdytä. Yritin ainoastaan hahmottaa sitä, miksi minua henkilökohtaisesti kammoksuttaa suorat kennot, joissa ei ole juuri mitään sisärivoitusta. Sisärivoitus on kuitenkin se ensimmäinen lenkki ketjussa, vaikkakin kokonaisuus todellakin on yhtä hyvä tai huono kuin koko ketjun heikoin lenkki on. Kokonaisuushan sen ratkaisee, ja kuten jo sanoin, niin todellisuudessa dyno- ja lämpötilamittaukset ovat se ainoa lopullinen totuus, kaikki muu on spekulointia. Ja dyno (tai kierrosaika-, kiihtyvyys-, muut mittaukset, jotka ilmentävät tehon vaikutusta) huomioi myös sen virtausvastuksen vaikutuksen kokonaisuuteen, ja coolerin valinnan onnistumiseen juuri kyseiseen autoon.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Niko Päivinen sanoi
Mutta sama asia toisinpäin: vaikka cooleri olisi minkälaisella ulkokennolla ja siihen ruiskutettaisiin nestemäistä typpeä, niin JOS se ei pysty absorboimaan imuilmasta lämpöä (esim. huonon sisärivoituksen takia), niin ei se silloinKAAN mitään jäähdytä.

Ahdetun ilman kasvanut lämmönjohtavuus toki auttaa yllä olevassa skenaariossa. Jos coren lämpötila todellakin olisi lähes -200°C, niin jonkunlaiseen tulokseen päästäisiin ilman sisärivoitustakin.

Syylärikin on hyvä esimerkki lämmönjohtavuuden vaikutuksesta kennon rakenteeseen. Jäähdytysneste johtaa reilut 20 kertaa paremin lämpöä kuin ilma, jolloin ulkovaipan pinta-alan on oltava paljon sisäpintaa suurempi, eikä sisärivoituksiakaan tarvita. Kärjistetty esimerkki mutta kyseessä sama asia.

http://www.mc-scatter.com/images/webkuvat/KVW2040.JPG
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Niin tarkennus mishimoton kennosta ei näy kuin hyvin vähän läpi, n5cm pätkissä noi harvat ja siirtyy aina portaittain, on kyllä harva jos vertaa evo7 väläriin.
Toki tuon kennon mitat"Kokonaismitta: 710 x 190 x 60mm, kenno: 520 x 160 x 60mm"
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Mizushima sanoi
Ahdetun ilman kasvanut lämmönjohtavuus toki auttaa yllä olevassa skenaariossa. Jos coren lämpötila todellakin olisi lähes -200°C, niin jonkunlaiseen tulokseen päästäisiin ilman sisärivoitustakin.

Syylärikin on hyvä esimerkki lämmönjohtavuuden vaikutuksesta kennon rakenteeseen. Jäähdytysneste johtaa reilut 20 kertaa paremin lämpöä kuin ilma, jolloin ulkovaipan pinta-alan on oltava paljon sisäpintaa suurempi, eikä sisärivoituksiakaan tarvita. Kärjistetty esimerkki mutta kyseessä sama asia.

http://www.mc-scatter.com/images/webkuvat/KVW2040.JPG

Totta kai se kasvanut lämmönjohtavuus auttaa. Nestemäinen typpi oli kärjistetty esimerkki, aivan kuten se coolerin kääriminen eristeeseenkin. Kaikki se mitä sanoit lämmönjohtavuudesta, ulkokennosta ja sisäkennon vs. ulkokennon ominaisuuksista on totta. Et vaan nyt itse tainnut hokata mitä hain takaa kirjoittelemalla (tällä kertaa) pelkästään sisäkennosta. :) Ketjun ensimmäinen lenkki -mutta ei ainoa.

Sisäkennon muotoilulla on niin monta vaikuttavaa tekijää lämmönsiirtymiseen, että pelkkä pinta-alakin on vain yksi niistä: lisäksi tulee vaikutukset ilman viipymäaikaan, ilman nopeuteen, vaikutukset ilman pyörteilyyn, jne.
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Mr mmc sanoi
Niin tarkennus mishimoton kennosta ei näy kuin hyvin vähän läpi, n5cm pätkissä noi harvat ja siirtyy aina portaittain, on kyllä harva jos vertaa evo7 väläriin.
Toki tuon kennon mitat"Kokonaismitta: 710 x 190 x 60mm, kenno: 520 x 160 x 60mm"

No edes se, ettei ihan suoria putkia läpi. Saatko otettua kuvaa niin, että se olisi ihan kohtisuoraan putkesta otettu?
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti


Niko Päivinen sanoi
No edes se, ettei ihan suoria putkia läpi. Saatko otettua kuvaa niin, että se olisi ihan kohtisuoraan putkesta otettu?

Yritin mutta ei onnistu ainakaan puhelimella ...
 
Vs: Välijäähdyttimet: kennon laatu ja coolerin sijainti

Tuli muuten tuosta virtausvastuksesta mieleen, (vaikka olen tämän saman jo tainnut mainitakin kerran), niin Richard Holdenerin mainiossa Ford modular V8-kirjassa (ISBN 978-1-61325-008-2) on eräässä testissä testattu nimenomaan pelkkää coolerin lisäämisen vaikutusta tehoon. Koneena siis 4-venttiilinen kasi, Paxtonin keskipakoahtimella. Vetojen välissä ei coolerin lisäämisen lisäksi muutettu mitään muuta (ei hihnapyöriä (ahtopainetta), ei bensa- tai sytkäkarttoja). Tässä tapauksessa imulämmöt olivat jo ilman cooleria varsin alhaiset, ja coolerin aiheuttama virtausvastus pudotti ahtopainetta 3 psi:ta. Teho ja vääntö putosivat tämän myötä kautta linjan coolerin kanssa ajetussa vedossa.

Tässäkin on tietenkin muistettava, että vaikutukset ovat aina tapauskohtaisia. Jos esim. imulämmöt ovat valmiiksi korkeammat, ja jos moottorinohjaus osaa itsenäisesti hakea ennakkoja ja seoksia uusiksi esim. imuilman lämmön tai nakutusrajan (jos siellä liikutaan) perusteella, niin tulokset ovat varmasti erilaisia. Mutta PELKKÄ imuilman lämmön pudotus ei automaattisesti tuo lisätehoa, varsinkin kun sen hintana on virtausvastuksen kasvaminen imupuolella. Esimerkin tapauksessa olisi pitänyt palauttaa ne puuttuvat 3 psi ahtoja, ja säätää sytkä- ja bensakarttoja. Sellaista testiä ei kuitenkaan tehty. Anyways, testi kuitenkin osoittaa, että coolerissa on aika monta ominaisuutta, joiden välisellä tasapainolla ON merkitystä moottorin toimintaan. Mm. juurikin se jäähdytysteho vs. virtausvastus. Ja sitten kun lisää samaan soppaan vielä sen todelliseen käyttöön liittyvän aikaelementin (kyky luovuttaa lämpöä eteenpäin pidemmissä/toistuvissa vedoissa), niin valinta ei olekaan niin helppoa...
 
Takaisin
Ylös Bottom