Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huom. This feature may not be available in some browsers.
Keheetit sanoiTiputettu vähän valmistuskustannuksia ja maksimoitu voitto
Niko Päivinen sanoiCFM-lukemissakin (jos ilmoitetaan) on se paha puoli, että mittaustapa (esim. penkissä, millä vesipatsaalla) pitää tietää varsin tarkkaan, jotta lukemat olisivat vertailukelpoisia ja luotettavia. Aivan kuten kansien mittaamisessakin.
Kennon paksuus, kennon korkeus, sisärivoituksen malli, päätyjen muotoilu, lähtöjen koko. Uskoisin, että tuossa ne virtauskapasiteettiin vaikuttavat tekijät ovat. Tuollaisilla hv-määrillä lähtisin ainakin itse etsimään ihan oikeita referenssikohteita, jo toteutettuja moottoreita, ennemmin kuin epämääräisiä cfm-ilmoituksia.
_AH_ sanoiAjatus tässä heräsi myös alkuperäisen välijäähdyttimen alle asennettavasta ohuesta sähköflektistä joka imisi ilmaa koko ajan konepellin scoopista coolerin läpi. Voisi ainakin vähentää säteilylämmön siirtymistä kannesta kennoon.
Niko Päivinen sanoiEbay antaa 150 puntaa/ pötkö. Siihen päälle ne aiemmissa linkeissä näkyvät pyöreät "kuoret", , päätykappaleet, liittimet, pumppu, jäähdytin.... ei tosta halpaa saa millään.
EDIT:
http://www.ebay.com/itm/Laminova-Charge-Cooler-Core-Heat-Exchanger-NEW-/200924320136?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CarParts_SM&hash=item2ec805d188
Rehellisesti, turbon kanssa tuo vesi-ilma kenno vaikuttaa monimutkaiselta, painavalta ja kalliilta. Remmin kanssa nuo haitat voisi vielä sulattaa helpommin, koska sillä voisi välttää pitkät imuputket ja kaasuläppäongelman: ne voisi ehkä päästä kiertämään imusarjaan sijoitetulla vesi-ilma coolerilla.
ast sanoiBonuksena eräs eBay special. Jäähdytystehoa voi yrittää suhteuttaa ylläoleviin vakioihin. Kennon tilavuus on 85% suurempi kuin edellä olevassa paremmassa vakiossa, mutta yllättyisin suuresti jos tämän tuning tuotteen jäähdytysteho yltäisi samalle tasolle.
Virtausvastusta tuskin on paljon suoraa putkea enemmän...
Niko Päivinen sanoiUskon aika vakaasti, että kyllä ne sellaisilla valmistajilla, kuin Mitsubishi ja Subaru, noista kennoista jotain ymmärtävät. Kurkkaus vakiocoolereiden sisään näyttää aika erilaiselta, kuin näissä ebay-spesiaaleissa, joista pystyy pudottamaan lyijykynän läpi...
nokonzok sanoiEn sinänsä kyseenalaista johtopäätöstä jäähdytyksen osalta, mutta argumentti "autotehtaat kyllä osaa" on oikeasti kehno. Osaa ne moottorinohjauksiakin varmaan ohjelmoida, silti niitä kovasti käpälöidään jälkikäteen. Isojen poikien mukaan jopa vielä ihan hyvin tuloksin. Autotehtaiden exceleissä on aika monta muutakin muuttujaa kuin optimaalinen teho.
Coolereiden osalta tietysti yksi muuttuja on myös virtausvastus. Mishimotollakin on erilaisia kennoja, voin ottaa jossain välissä kuvia kun kerkeän availemaan paketteja.
Mr mmc sanoiMun kohdalla tuo voi ollakin hyvä nyt, kun oma on 15cm x 15cm ja joku 6cm paksu -> mishimoto joka voisi olla vaikka jäähdytys teholta 2kertaa vakiota huonompi kumminkin pinta ala on 3x isompi niin eikös se toimi hyvin jos vakiokin riittää vaikka ahdistaakin läpi virtaus, tuossa taas virtaus ei heikkene niin ainakin cruisailussa virtaus on parempi, ja noilla paineilla ei taida olla mitään merkitystä tuolla lämmön johto kyvyllä?
nokonzok sanoiMishimotollakin on erilaisia kennoja, voin ottaa jossain välissä kuvia kun kerkeän availemaan paketteja.
Niko Päivinen sanoiJa vaikka asiaa miten kääntelee, niin varsinkin sisäkennon rooli on merkittävä: jos ei kenno pysty siirtämään lämpöä ilmasta kennoon, niin ei se cooleri pysty silloin siirtämään sitä kennosta ulkoilmaankaan. Ulkokennon merkitys tulee sitten heatsoakin ja "recovery timen" kautta. Jossain drag racingissa menisi aivan hyvin kenno, joka (lyhyen vedon aikana) imee lämpöä itseensä, ja sitten hissukseen luovuttelee sitä eteenpäin -mutta vastaavasti rallissa tai radalla sellainen kenno johtaisi lämpöhalvaukseen aika nopeasti. Ja jos sisärivoitus on huonoa, niin ulkorivoituksella ei ole enää iso merkitystä. Sellaisella coolerilla ei vaan tee mitään. Tai ainakaan sitä ei kannata kutsua cooleriksi.
Nimimerkki ast:n linkkaamat kuvat oem coolereista on hyviä esimerkkejä. Alemmissa kuvissa huonoiksi epäilyissä coolereissa sisä ja ulkovaippojen pinta-alasuhde näyttää silmämääräisesti varsin sopusuhtaiselta, jolloin käytetävissä olevasta pinta-alasta on saatu max hyöty irti. Se on mitoitettu vakiomoottorin tilavuusvirralle, jolloin dragi saattaisi kasvaa vakiota tiiviimmäksi puristetulla ahtoilmalla, jolloin ylempi oem vaihtoehto todennäköisesti toimisi paremmin? Tosin ylemmän kuvan coolerissa reunimmaisten "pillien" ulkorivoitus on huonosti järjestetty.Niko Päivinen sanoiUskon aika vakaasti, että kyllä ne sellaisilla valmistajilla, kuin Mitsubishi ja Subaru, noista kennoista jotain ymmärtävät. Kurkkaus vakiocoolereiden sisään näyttää aika erilaiselta, kuin näissä ebay-spesiaaleissa, joista pystyy pudottamaan lyijykynän läpi...
ast sanoiGarrettin kennoa pidetään kai yleisesti jos nyt ei parhaana niin ainakin hyvänä. Tältä se näyttää sisältä:
http://www.3000gt.com.au/car/SMIC/Garrett%20IC/DSC09831.JPG
Jokainen tehköön asiasta omat päätelmänsä.
Mizushima sanoiNyt Niko et sisäistänyt mitä tarkoitin. Kyse oli sisä- ja ulkopintojen väisestä suhteesta ja ulko-ja sisäilman ominaisuuksien eroista. Totta kai sisäkennolla on merkityksensä, mutta jossain kohtaa on piste, jossa sisäkennon parantaminen ei merkittävästi kasvata jäähdytystehoa varsikaan suhteessa sen aiheuttamaan dragiin. Pisteen määrittää ulkovaipan pinta-ala, joka silloin siis osaltaan märittelee sisäkennon tarpeen.
Ulkovaippahan on ainoa ulospäin jäähdyttävä osa ja se myös sanelee coolerin maksimitehon. Jos käärit coolerin eristeeseen, niin jäähdytys on heikkoa parhaastakaan sisärivoituksesta huolimatta. Silloin vain jäähdyttimen massa tasoittaa lämpötilavaihteluita.
Niko Päivinen sanoiMutta sama asia toisinpäin: vaikka cooleri olisi minkälaisella ulkokennolla ja siihen ruiskutettaisiin nestemäistä typpeä, niin JOS se ei pysty absorboimaan imuilmasta lämpöä (esim. huonon sisärivoituksen takia), niin ei se silloinKAAN mitään jäähdytä.
Mizushima sanoiAhdetun ilman kasvanut lämmönjohtavuus toki auttaa yllä olevassa skenaariossa. Jos coren lämpötila todellakin olisi lähes -200°C, niin jonkunlaiseen tulokseen päästäisiin ilman sisärivoitustakin.
Syylärikin on hyvä esimerkki lämmönjohtavuuden vaikutuksesta kennon rakenteeseen. Jäähdytysneste johtaa reilut 20 kertaa paremin lämpöä kuin ilma, jolloin ulkovaipan pinta-alan on oltava paljon sisäpintaa suurempi, eikä sisärivoituksiakaan tarvita. Kärjistetty esimerkki mutta kyseessä sama asia.
http://www.mc-scatter.com/images/webkuvat/KVW2040.JPG
Mr mmc sanoiNiin tarkennus mishimoton kennosta ei näy kuin hyvin vähän läpi, n5cm pätkissä noi harvat ja siirtyy aina portaittain, on kyllä harva jos vertaa evo7 väläriin.
Toki tuon kennon mitat"Kokonaismitta: 710 x 190 x 60mm, kenno: 520 x 160 x 60mm"
Niko Päivinen sanoiNo edes se, ettei ihan suoria putkia läpi. Saatko otettua kuvaa niin, että se olisi ihan kohtisuoraan putkesta otettu?