Saivartelijaksi kutsumisen uhallakin olen sitä mieltä, että olisi oikeampi puhua jäähdytysjärjestelmän sitruunahappopesusta, jonka lopuksi tehdään (vesi)huuhtelu ennen kuin laitetaan takaisin emäksinen jäähdytysneste. Vesihuuhtelulla vähennetään sitraattisuolojen muodostuminen. Jos lämmitysteho häviää pian sitruunahappopesun jälkeen, niin muuallakin on vikaa, kuten minun tapauksessani PTC-vastuksessa, jonka oireilu tuli ilmi muullakin tavalla ajan kuluessa (RBS-hälytys). Uskoisin, että sitruunahappokierron aikana lämpöä nostetaan koko lämmitysjärjestelmässä mukaanlukien lämmitysvastus, jotta senkin pinnalle muodostunut lämmönsiirtymistä hidastava kerros saadaan poistettua (kuuma metallipinta nesteessä, johon on liuenneena alumiini- ja muita mahdollisia metalli-ioneja tahi muodostuu vaikkapa vain AlOH2:a eli alumiinihydroksidia). Alumiini liukenee sekä happoihin että emäksiin, ja kun jäähdytysneste on emäksistä, niin happopesun vaikutus perustuu liuoksen pH:n muuttamiseen, vaikka sitruunahappo onkin happona heikko. Ts. emäksisessä liuoksessa muodostuneet alumiinisuolat liukenevat sitruunahappoliuokseen, ja lämpö, aika ja nesteen virtaus ovat liukenemiseen ja sen nopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Prosessiteollisuuden pesuissa käytetään toisinaan happopesuja ja vahvempia happoja, kuten typpihappoa poistamaan mm. kalsiumsakkoja. Siellä puhdistettava pinta on usein ruostumaton teräs, joka sietää paremmin vahvoja happoja.