Rengaspaineen valvontajärjestelmät
- Viestiketjun aloittaja AYE_GTI
- Aloituspäivämäärä
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Pohdin tässä samaa, kun on tullut luettua eri autonvalmistajien ja yhden järjestelmänvalmistajan dokumentteja aiheesta ja vielä ihan ulkomailla asti käyty koulutuksissakin ja niihin on tullut uskottua. Mutta nyt suomalaisella merkkifoorumilla todetaan kaikki nämä virheelliseksi tiedoiksi, kun niin nyt ei vain voi olla. Pitää maanantaina duunissa kertoo pojille, että uusiks meni... :-X
lancer evo-r sanoiLoistavaa!opcorn
Kyllä nyt hakataan päätä seinään monessakin paikassa kun ovat kehittäneet järjestelmän mikä ei voi millään toimia niinkuin on kerrottu. Ei vaan millään.
Pohdin tässä samaa, kun on tullut luettua eri autonvalmistajien ja yhden järjestelmänvalmistajan dokumentteja aiheesta ja vielä ihan ulkomailla asti käyty koulutuksissakin ja niihin on tullut uskottua. Mutta nyt suomalaisella merkkifoorumilla todetaan kaikki nämä virheelliseksi tiedoiksi, kun niin nyt ei vain voi olla. Pitää maanantaina duunissa kertoo pojille, että uusiks meni... :-X
- Liittynyt
- 29 Tammikuu 2004
- Sijainti
- Taipalsaari
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Onko tieto salaista? Olisi hedelmällisempää jos erittilisit mikä edelläolevassa keskustelussa on ollut väärää, kaikkiko? Ja edes korkealla tasolla kertoisit mihin homma perustuu kun kerran tietoa on. Selvää tietenkin on että järjestelmä toimii ja on salittu koska sitä käytetään useissa automerkeissä.
Onko esimerkiksi virheellistä tietoa kun sanoin ettei teräsvyörengas veny merkittävästi (tässä yhteydessä merkittävästi tarkoittaa sitä ettei käyttäjä huomaa asiaa esimerkiksi nopeuden laskuna samalla mittarin näyttämällä)?
pexi sanoi
Onko tieto salaista? Olisi hedelmällisempää jos erittilisit mikä edelläolevassa keskustelussa on ollut väärää, kaikkiko? Ja edes korkealla tasolla kertoisit mihin homma perustuu kun kerran tietoa on. Selvää tietenkin on että järjestelmä toimii ja on salittu koska sitä käytetään useissa automerkeissä.
Onko esimerkiksi virheellistä tietoa kun sanoin ettei teräsvyörengas veny merkittävästi (tässä yhteydessä merkittävästi tarkoittaa sitä ettei käyttäjä huomaa asiaa esimerkiksi nopeuden laskuna samalla mittarin näyttämällä)?
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Viittasin kokonaisuutena tuohon lainaamaani Lancer Evo-r:n kommenttiin joka oli mielestäni erittäin osuva ja "kaikella" tarkoitin oppimaani, mutta toki voin jotain siitä oppimastanikin kertoa, kun mistää salaisuuksista ei sen kummemmin ole kyse.
Kaikki tahot, joiden kautta olen tietoa saanut, puhuvat kehämitan laskemisesta, itse renkaan rakenteeseen ei sen paremmin ole perehdytty, muuta kuin toteamalla, että tuota kehämittaa laskemalla voidaan paine laskea, kun tiedetään renkaan koko ja lähtötilanne. -> Eli se kehämitta muuttuu paineen mukaan, ei paljoa, mutta muuttuu kuitenkin.
Nykyiset pyörintätunnistimet on hammastettu niin tiuhasti, että hyvin pienet nopeuserot voidaan luotettavasti havaita. Kuten MitsuT totesi esimerkissään 0,5 bar ero on 1km/h ero, tietyllä rengaskoolla. (nopeusmittarille yleensä tulee nykyään signaali joka "tuotetaan" ABS/ESP ohjainlaitteella, se ei siis ole mikään suora puhdas todellinen signaali)
Lähtötilanne ei tarkoita että järjestelmälle kerrottaisiin tarkkapaine, vaan olettama on että käytetään kyseiselle ajoneuvolle ja rengaskoolle suositettua painetta. Tästä voidaan kuitenkin poiketa melko paljonkin, kunhan paineet menevät "linjassa" suosituksiin nähden (jos siis eri akseleilla on eri paineet suosituksena, jos suositus on kaikkiin sama, pitää poikkeavan paineenkin olla kaikissa sama) Tämän takia on tärkeää, että tällainen epäsuora järjestelmä nollataan aina renkaanvaihdon yhteydessä.
Kuten täällä on jo todettukin, ei pelkkä pyörintätunnistimien tieto riitä, vaan muutakin tarvitaan. Toteutuksissa on eri merkkien välillä eroja, mutta tässä listaa mitä tunnistimia esimerkiksi voidaan käyttää (ja miksi), jotta hommaan saadaan tarkkuutta:
* Ulkoläpötilantunnistin (paine muuttuu lämpötilan mukaan, ja EU:ssa varoitusrajat seuraavat lämpötilan mukaan muuttuvaa peruspainetta)
ESP:n eri tunnistimet kuten:
* Kiihtyvyystunnistimet (ajotapahtumista muuttuvien pyörintänopeuserojen tunnistaminen, mutkat, töyssyt jne.)
* Kääntökulmatunnistin (käännökset)
Lisäksi esim moottorin kierrosluku ja käytettävä vaihde, käytetyt ajoajat, GPS perusteinen nopeuslaskenta jne. ovat yleensä järjestelmän tiedossa. (Näillähän mm. varmistetaan, että huomataan jos kaikki renkaat tyhjenevät yhtäaikaa)
Sade- ja valotunnistimien tiedoista voi olla hyötyä renkaanlämpötilan "pohtimisessa" jne.
Laskenta perustuu pidempään jaksoon kuin esim yksi töyssy, jolloin virhehälytyksiä ei tule niin helposti ja esim. ESP, ABS ja ASR saavat toimia rauhassa. Aikaahan tunnistukselle oli se 10min tässä puhkeamistestissä, kuten aikaisemmin mainitsin. Tiedän kyllä tapauksia, joissa esim "nimismiehen kihara" on saanut hälytyksen aikaiseksi.
Käytännön tasolla olemme todenneet, että parhaimmillaan noin 0,1 - 0,15 bar (mitattu kalibroidulla mittarilla) paineron nuo järjestelmät pystyvät havaitsemaan, hiukan riippuen toteutuksesta. Tämähän täyttää kirkkaasti direktiivin vaatimuksen.
Tuo diffuusio testi on se missä tämä järjestelmä on rajoilla, koska 60 minuutin laskenta on kumulatiivista ja näin ollen muuttujat eivät välttämättä aina käyttäydy loogisesti.
Tällainen järjestelmä ei käytännössä toimi jos käytetään Runflat, PAX tai UHP renkaita. Lisäksi se saattaa aiheuttaa rajoitteita rengaskoon vaihtamiselle jne.
Tässä jotain perustetta väittämälle "insinööri on kekseliäs", toivottavasti avaa asiaa.
Viittasin kokonaisuutena tuohon lainaamaani Lancer Evo-r:n kommenttiin joka oli mielestäni erittäin osuva ja "kaikella" tarkoitin oppimaani, mutta toki voin jotain siitä oppimastanikin kertoa, kun mistää salaisuuksista ei sen kummemmin ole kyse.
Kaikki tahot, joiden kautta olen tietoa saanut, puhuvat kehämitan laskemisesta, itse renkaan rakenteeseen ei sen paremmin ole perehdytty, muuta kuin toteamalla, että tuota kehämittaa laskemalla voidaan paine laskea, kun tiedetään renkaan koko ja lähtötilanne. -> Eli se kehämitta muuttuu paineen mukaan, ei paljoa, mutta muuttuu kuitenkin.
Nykyiset pyörintätunnistimet on hammastettu niin tiuhasti, että hyvin pienet nopeuserot voidaan luotettavasti havaita. Kuten MitsuT totesi esimerkissään 0,5 bar ero on 1km/h ero, tietyllä rengaskoolla. (nopeusmittarille yleensä tulee nykyään signaali joka "tuotetaan" ABS/ESP ohjainlaitteella, se ei siis ole mikään suora puhdas todellinen signaali)
Lähtötilanne ei tarkoita että järjestelmälle kerrottaisiin tarkkapaine, vaan olettama on että käytetään kyseiselle ajoneuvolle ja rengaskoolle suositettua painetta. Tästä voidaan kuitenkin poiketa melko paljonkin, kunhan paineet menevät "linjassa" suosituksiin nähden (jos siis eri akseleilla on eri paineet suosituksena, jos suositus on kaikkiin sama, pitää poikkeavan paineenkin olla kaikissa sama) Tämän takia on tärkeää, että tällainen epäsuora järjestelmä nollataan aina renkaanvaihdon yhteydessä.
Kuten täällä on jo todettukin, ei pelkkä pyörintätunnistimien tieto riitä, vaan muutakin tarvitaan. Toteutuksissa on eri merkkien välillä eroja, mutta tässä listaa mitä tunnistimia esimerkiksi voidaan käyttää (ja miksi), jotta hommaan saadaan tarkkuutta:
* Ulkoläpötilantunnistin (paine muuttuu lämpötilan mukaan, ja EU:ssa varoitusrajat seuraavat lämpötilan mukaan muuttuvaa peruspainetta)
ESP:n eri tunnistimet kuten:
* Kiihtyvyystunnistimet (ajotapahtumista muuttuvien pyörintänopeuserojen tunnistaminen, mutkat, töyssyt jne.)
* Kääntökulmatunnistin (käännökset)
Lisäksi esim moottorin kierrosluku ja käytettävä vaihde, käytetyt ajoajat, GPS perusteinen nopeuslaskenta jne. ovat yleensä järjestelmän tiedossa. (Näillähän mm. varmistetaan, että huomataan jos kaikki renkaat tyhjenevät yhtäaikaa)
Sade- ja valotunnistimien tiedoista voi olla hyötyä renkaanlämpötilan "pohtimisessa" jne.
Laskenta perustuu pidempään jaksoon kuin esim yksi töyssy, jolloin virhehälytyksiä ei tule niin helposti ja esim. ESP, ABS ja ASR saavat toimia rauhassa. Aikaahan tunnistukselle oli se 10min tässä puhkeamistestissä, kuten aikaisemmin mainitsin. Tiedän kyllä tapauksia, joissa esim "nimismiehen kihara" on saanut hälytyksen aikaiseksi.
Käytännön tasolla olemme todenneet, että parhaimmillaan noin 0,1 - 0,15 bar (mitattu kalibroidulla mittarilla) paineron nuo järjestelmät pystyvät havaitsemaan, hiukan riippuen toteutuksesta. Tämähän täyttää kirkkaasti direktiivin vaatimuksen.
Tuo diffuusio testi on se missä tämä järjestelmä on rajoilla, koska 60 minuutin laskenta on kumulatiivista ja näin ollen muuttujat eivät välttämättä aina käyttäydy loogisesti.
Tällainen järjestelmä ei käytännössä toimi jos käytetään Runflat, PAX tai UHP renkaita. Lisäksi se saattaa aiheuttaa rajoitteita rengaskoon vaihtamiselle jne.
Tässä jotain perustetta väittämälle "insinööri on kekseliäs", toivottavasti avaa asiaa.
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Kuinka yleisesti epäsuora järjestelmä on käyttäjän nollattavissa vai onko aina? Suomessa on iso ongelma jos tarvitsee viedä auto huoltoon kaksi kertaa vuodessa renkaiden vaihdon vuoksi tai useamminkin jos vaihtaa renkaita akselilta toiselle.
Sama toki koskee myös paineantureita, kaikissa autoissa ei ole 8 anturin muistipaikkaa eli pahimmillaan voi huolto kutsua renkaita vaihdettaessa niissäkin. Tai sitten pitää vaihtaa renkaat samoille vanteille jos haluaa järjestelmän toimivan talvellakin.
Kuinka yleisesti epäsuora järjestelmä on käyttäjän nollattavissa vai onko aina? Suomessa on iso ongelma jos tarvitsee viedä auto huoltoon kaksi kertaa vuodessa renkaiden vaihdon vuoksi tai useamminkin jos vaihtaa renkaita akselilta toiselle.
Sama toki koskee myös paineantureita, kaikissa autoissa ei ole 8 anturin muistipaikkaa eli pahimmillaan voi huolto kutsua renkaita vaihdettaessa niissäkin. Tai sitten pitää vaihtaa renkaat samoille vanteille jos haluaa järjestelmän toimivan talvellakin.
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Tietääkseni epäsuorassa nollaus on aina mahdollista ilman testeriä. Tai ei ole ainakaan tietoon tullu automalleja jotka vaatisi testeriä(ei tarkoita, etteikö niitä voisi olla). Muutokset sitten erikseen.
Suorassa järjestelmässä tuo testerisopeutus on varsin yleistä, toki ongelman voi kiertää kloonamalla tunnistimet ja pitämällä paikat aina samoina.
EDIT: Kirjoitusvirhe ja tarkennus
ast sanoi
Tietääkseni epäsuorassa nollaus on aina mahdollista ilman testeriä. Tai ei ole ainakaan tietoon tullu automalleja jotka vaatisi testeriä(ei tarkoita, etteikö niitä voisi olla). Muutokset sitten erikseen.
Suorassa järjestelmässä tuo testerisopeutus on varsin yleistä, toki ongelman voi kiertää kloonamalla tunnistimet ja pitämällä paikat aina samoina.
EDIT: Kirjoitusvirhe ja tarkennus
- Liittynyt
- 29 Tammikuu 2004
- Sijainti
- Taipalsaari
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
On niin mielenkiintoinen väittely että piti hieman tutkia asiaa niin voikos tuon "kehämitan" ja halkaisijan tulkita samaksi asiaksi kun tuossa jutussa minkä löysin niin puhutaan halkaisijasta mikäli oikein tuota kieltä ymmärsin ja tulkitsin...? http://www.aa1car.com/library/tire_monitors.htm
On niin mielenkiintoinen väittely että piti hieman tutkia asiaa niin voikos tuon "kehämitan" ja halkaisijan tulkita samaksi asiaksi kun tuossa jutussa minkä löysin niin puhutaan halkaisijasta mikäli oikein tuota kieltä ymmärsin ja tulkitsin...?
http://www.aa1car.com/library/tire_monitors.htm
lancer evo-r
Evolution V Black Cooler Edition
- Liittynyt
- 11 Heinäkuu 2006
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Puhun taas Pösö/Nissan merkeistä.
Pösössä epäsuoran alustus tehdään ilman testeriä mutta koska yleensä talvirenkaat on eri kokoiset kuin kesärenkaan niin rengaskoko pitää muuttaa testerillä. Autot pitäisi myydä samankokoisilla renkailla mutta kun vakio kesärengas on esim.225/45/18 niin yleensä asiakas haluaa hieman edullisemmat talvinakit.
Nissanin paineanturit voi pakottaa toimimaan testerin kanssa tai sitten vaan lähteä ajamaan ja anturit heräävät itsestään hetken päästä. Vaativat pyörivän liikkeen jotta toimivat. Eli vaikka toinen rengassarja on kyydissä niin ei haittaa.eukku
pexi sanoi
Puhun taas Pösö/Nissan merkeistä.
Pösössä epäsuoran alustus tehdään ilman testeriä mutta koska yleensä talvirenkaat on eri kokoiset kuin kesärenkaan niin rengaskoko pitää muuttaa testerillä. Autot pitäisi myydä samankokoisilla renkailla mutta kun vakio kesärengas on esim.225/45/18 niin yleensä asiakas haluaa hieman edullisemmat talvinakit.
Nissanin paineanturit voi pakottaa toimimaan testerin kanssa tai sitten vaan lähteä ajamaan ja anturit heräävät itsestään hetken päästä. Vaativat pyörivän liikkeen jotta toimivat. Eli vaikka toinen rengassarja on kyydissä niin ei haittaa.
eukkuVs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Jep, edellisessä viestissä rengaskoon vaihtaminen oli sisällytetty kohtaan "muutokset erikseen".
Suorassa järjestelmässä renkaan vaihdon yhteydessä variaatioita on useita.
Auto oppii itse, opetetaan ajotietokoneesta tms., tehdään testerillä.
Sitten vielä muuttujana on itse tunnistin, kopio, klooni, kokonaan uusi multisensor(eri valmistajat näissäkin erikseen), uusi OE jne.
Ei kateeksi käy rengasliikkeitä....
lancer evo-r sanoiPuhun taas Pösö/Nissan merkeistä.
Pösössä epäsuoran alustus tehdään ilman testeriä mutta koska yleensä talvirenkaat on eri kokoiset kuin kesärenkaan niin rengaskoko pitää muuttaa testerillä. Autot pitäisi myydä samankokoisilla renkailla mutta kun vakio kesärengas on esim.225/45/18 niin yleensä asiakas haluaa hieman edullisemmat talvinakit.
Nissanin paineanturit voi pakottaa toimimaan testerin kanssa tai sitten vaan lähteä ajamaan ja anturit heräävät itsestään hetken päästä. Vaativat pyörivän liikkeen jotta toimivat. Eli vaikka toinen rengassarja on kyydissä niin ei haittaa.
Jep, edellisessä viestissä rengaskoon vaihtaminen oli sisällytetty kohtaan "muutokset erikseen".
Suorassa järjestelmässä renkaan vaihdon yhteydessä variaatioita on useita.
Auto oppii itse, opetetaan ajotietokoneesta tms., tehdään testerillä.
Sitten vielä muuttujana on itse tunnistin, kopio, klooni, kokonaan uusi multisensor(eri valmistajat näissäkin erikseen), uusi OE jne.
Ei kateeksi käy rengasliikkeitä....
- Liittynyt
- 15 Elokuu 2005
- Sijainti
- Tornio
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Meinasin tuossa piirtämässäs kuvassa. Et kehä ei olis nuin pyöree...
Tämä onkin ihan hyväkuva. Kun kattoo tuota paine väritystä, niin huomaa, et tyhjässä renkaassa on keskellä vähemmän painetta, kuin reunassa.
Niin teräsvyö nousee keskeltä melkeen irti tiestä. Nousee keskustaa kohden, enemmän kuin täydellä kumilla.
Sen verran mutkalle, et tulee kehämitassa eroa. 1cm kohden eteneekin 0.995cm.
Tuossakin tummansininen on 0 baria.
Tuskin on kukaan OIKESTI tarkottanu, et kumi ja vanne pyöris eri nopeutta.
BTW. Oli kerran kaverilla bmw:ssä semmoset hankookit jokka pyöri eri nopeutta vanteen kanssa. Ja vielä eturenkaat.
Mizushima sanoi
Meinasin tuossa piirtämässäs kuvassa. Et kehä ei olis nuin pyöree...
Mizushima sanoiTästä kuvasta näkyy renkaan kosketuspinta erilaisissa tilanteissa.
Tämä onkin ihan hyväkuva. Kun kattoo tuota paine väritystä, niin huomaa, et tyhjässä renkaassa on keskellä vähemmän painetta, kuin reunassa.
Niin teräsvyö nousee keskeltä melkeen irti tiestä. Nousee keskustaa kohden, enemmän kuin täydellä kumilla.
Sen verran mutkalle, et tulee kehämitassa eroa. 1cm kohden eteneekin 0.995cm.
Tuossakin tummansininen on 0 baria.
Tuskin on kukaan OIKESTI tarkottanu, et kumi ja vanne pyöris eri nopeutta.
BTW. Oli kerran kaverilla bmw:ssä semmoset hankookit jokka pyöri eri nopeutta vanteen kanssa. Ja vielä eturenkaat.
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Noilla opeilla kun olisi laskenut, niin esim. tuossa piirtämäni kuvan kokoisessa renkaassa ko. litistymällä tyhjän renkaan pyörimisnopeus olisi kasvanut ~23%. Eli joko tyhjä rengas olisi alkanut työntämään autoa, tai vanteen ja renkaan olisi pitänyt pyöriä eri tahtia.
Nythän keskustelun tilanne on muuttunut aika paljon. Sinäkin puhut nyt jostain 0,005 sentistä? Eli millin sadasosista?
Se miksi tyhjässä renkaassa pintapaine on reunoissa suurempi kuin keskellä, johtuu varmaan ainakin siitä, että renkaan kyljet ja olkavahvikkeet alkaa kantamaan kuormaa. Onhan reunan L -mallinen muoto muutenkin suoraa muotoa jäyhempi. Ja mitä enemmän kyljet kantaa mekaanisesti, sitä vähemmän pintapaineesta jää muun alueen kannettavaksi. Pyörimisnopeuteen toi vaikuttaa varmaan ainakin sitä kautta, että tuolla kovempaa puristuneella alueella on parempi pito, kuin vähemmän puristuneella reuna-alueella.
Tuo viimeinen piirustus. No, onhan se on piirustus. Näyttäisi tyhjän renkaan kosketuspintakin kapenevan.
Itselleni tämä jo riittäisi. Sain hoksata renkaan rakenteesta ja "geometriasta" jotain sellaista, mitä en ennen ollut edes funtsinut. Nyt on vähän enemmään hajua siitä, mikä sitä tyhjän renkaan vierintävastusta oikein nostaa ja miksi se kuluu enemmän. Samalla hokasin ehkä osan siitäkin, mistä renkaan vierintävastus yleensäkkin muodostuu. Lisäsin muuten hiukan rengaspaineita.
Pexin ja muiden asiantuntioiden tietopläjäykset oli asiaa. Kehittyneellä epäsuoralla järjestelmällä pystytään siis tunnistamaan aika pienikin paineen muutos pyörimisnopeutta mittaamalla ja tähän tarvitaan renkaiden pyörimisnopeusantureita.
Se jäi vielä vähän ilmaan, että kuinka paljon sitä eroa on ja mitä renkaan ja tien välissä todella tapahtuu. Mutta eiköhän näihinkin vielä tarkennuksia joskus saada. Oma veikkaus on, että tähän vaikuttaa aika moni asia. Vyörakenne, kumiseos, kulutuspinnan muoto ja korkeus, kuluneisuus, alustan kitka yms.
Joku Nokian Renkaalla tutkimustöissä oleva saa tästä varmaan vielä makeat naurut ;D.
Kyllähän täällä vähän niin kuin yhdestä suusta ensin väitettiin vittuilujen kera, että litistyneen renkaan säde on = renkaan kehämitta = pyörimisnopeus. Kehotettiin jopa laskemaan paljonko säteen pienentyminen vaikuttaa renkaan kehämittaan ja pyörimisnopeuteen. Tulipa jollain jopa Speden tasauspyörästö -sketsikin mieleen ;DAYE_GTI sanoi
Noilla opeilla kun olisi laskenut, niin esim. tuossa piirtämäni kuvan kokoisessa renkaassa ko. litistymällä tyhjän renkaan pyörimisnopeus olisi kasvanut ~23%. Eli joko tyhjä rengas olisi alkanut työntämään autoa, tai vanteen ja renkaan olisi pitänyt pyöriä eri tahtia.
Nythän keskustelun tilanne on muuttunut aika paljon. Sinäkin puhut nyt jostain 0,005 sentistä? Eli millin sadasosista?
Tuosta pintapainekuvasta näkee, että tyhjän renkaan kuorma jakautuu isommalle alueelle, jolloin pintapaine pienenee. Ilmanpaine painaa edelleen rengasta ulospäin voimalla 1kg/bar/cm², joten tuollaisella pinta-alalla puhutaan useista sadoista kiloista. Ei taida nousta kulutuspinta irti tiestä. Jotta se nousisi irti, niin sen ei ilmeisesti tarvitsisi enää kannattaa kuormaa. Jos sen ei tartte kantaa kuormaa, niin se ei ole litissä.AYE_GTI sanoi
Se miksi tyhjässä renkaassa pintapaine on reunoissa suurempi kuin keskellä, johtuu varmaan ainakin siitä, että renkaan kyljet ja olkavahvikkeet alkaa kantamaan kuormaa. Onhan reunan L -mallinen muoto muutenkin suoraa muotoa jäyhempi. Ja mitä enemmän kyljet kantaa mekaanisesti, sitä vähemmän pintapaineesta jää muun alueen kannettavaksi. Pyörimisnopeuteen toi vaikuttaa varmaan ainakin sitä kautta, että tuolla kovempaa puristuneella alueella on parempi pito, kuin vähemmän puristuneella reuna-alueella.
Tuo viimeinen piirustus. No, onhan se on piirustus. Näyttäisi tyhjän renkaan kosketuspintakin kapenevan.
Itselleni tämä jo riittäisi. Sain hoksata renkaan rakenteesta ja "geometriasta" jotain sellaista, mitä en ennen ollut edes funtsinut. Nyt on vähän enemmään hajua siitä, mikä sitä tyhjän renkaan vierintävastusta oikein nostaa ja miksi se kuluu enemmän. Samalla hokasin ehkä osan siitäkin, mistä renkaan vierintävastus yleensäkkin muodostuu. Lisäsin muuten hiukan rengaspaineita.
Pexin ja muiden asiantuntioiden tietopläjäykset oli asiaa. Kehittyneellä epäsuoralla järjestelmällä pystytään siis tunnistamaan aika pienikin paineen muutos pyörimisnopeutta mittaamalla ja tähän tarvitaan renkaiden pyörimisnopeusantureita.
Se jäi vielä vähän ilmaan, että kuinka paljon sitä eroa on ja mitä renkaan ja tien välissä todella tapahtuu. Mutta eiköhän näihinkin vielä tarkennuksia joskus saada. Oma veikkaus on, että tähän vaikuttaa aika moni asia. Vyörakenne, kumiseos, kulutuspinnan muoto ja korkeus, kuluneisuus, alustan kitka yms.
Joku Nokian Renkaalla tutkimustöissä oleva saa tästä varmaan vielä makeat naurut ;D.
Liitetiedostot
- Liittynyt
- 15 Elokuu 2005
- Sijainti
- Tornio
Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
Meinasin et se on 5 sadasosa milliä yhtä senttiä kohden. Eli puolen prosetin ero.
Metrissä se on 5mm ja kilometrille 5 metriä.
Naama kaupalla heitin tuon .995cm 1cm kohden. Otta vaikka tuon 5 pois,
niin tulee se 1% ero mikä vastais n. 3.5 asteen heittoa kierrosta kohden.
Aikasemmin käyttämä 5 astetta kierrokselle on n. 1.4% ero.
Tuo kuva minkä löysin, (jota ei ennään näy) niin sehän käy oikeastaan
suoraan nuihin pintapaine kuviiin. On siinä vähän ehkä liioteltu,
et paremmin tulis esille mitä tarkoitetaan.
Niin et nuo kuvat olis renkaan profiilin poikkileikkaus edestä päin.
Menee se teräsvyö tuolleen mutkalle tyhjänä, niin se menee vähemmän matkaa kierrokselle.
Et tässä se teräsvyö hukkaantuu mitä olette ihmetelleet, et minne se katoaa.
Olis ees Paintti tallessa tässä vanhassa romussa, niin piirtäsin havainne kuvan...
Ja vaikuttaa tuo pintapainehommassakin se, et ajetaanko pehmeällä vai kovalla alustalla.
Pehmeällä hiekalla on pintapaine vähäisempi, kuin vaikka asvaltilla. Kuvassakin näyttäs
olevan punainen piste tyhjllä kumilla yhessä kohtaa.
Mizushima sanoi
Meinasin et se on 5 sadasosa milliä yhtä senttiä kohden. Eli puolen prosetin ero.
Metrissä se on 5mm ja kilometrille 5 metriä.
Naama kaupalla heitin tuon .995cm 1cm kohden. Otta vaikka tuon 5 pois,
niin tulee se 1% ero mikä vastais n. 3.5 asteen heittoa kierrosta kohden.
Aikasemmin käyttämä 5 astetta kierrokselle on n. 1.4% ero.
Tuo kuva minkä löysin, (jota ei ennään näy) niin sehän käy oikeastaan
suoraan nuihin pintapaine kuviiin. On siinä vähän ehkä liioteltu,
et paremmin tulis esille mitä tarkoitetaan.
Niin et nuo kuvat olis renkaan profiilin poikkileikkaus edestä päin.
Menee se teräsvyö tuolleen mutkalle tyhjänä, niin se menee vähemmän matkaa kierrokselle.
Et tässä se teräsvyö hukkaantuu mitä olette ihmetelleet, et minne se katoaa.
Olis ees Paintti tallessa tässä vanhassa romussa, niin piirtäsin havainne kuvan...
Ja vaikuttaa tuo pintapainehommassakin se, et ajetaanko pehmeällä vai kovalla alustalla.
Pehmeällä hiekalla on pintapaine vähäisempi, kuin vaikka asvaltilla. Kuvassakin näyttäs
olevan punainen piste tyhjllä kumilla yhessä kohtaa.
![[elle]](/bbs/data/avatars/m/8/8973.jpg?1686596586){kind=avatar}
- Liittynyt
- 7 Heinäkuu 2010
- Sijainti
- Pietarsaari / Jakobstad / Jeppis ;-)