Tässä ollaan nyt jännän äärellä. Nämä kysymykset varmaan koskee aika montaa muutakin "pitkän linjan" harrastajaa täällä. Kerron nyt melko lyhyesti omat fiilikset ja muut tervetuloa kertomaan miten teillä menee.
Mitsujen kanssa harrasteltu nyt tullut karkeasti yli 15v, tai sinnepäin. Alkoi melko perusmallisesta Galantista, siinä välissä Sigmaa ja muuta, ja nyt viimeiset 10v VR4 Galantin kanssa. Viimeiset pari vuotta auto tuottanut ehkä enemmän stressiä kun iloa, vaikka se nyt tälläkin hetkellä on ajokunnossa ja leimassa. Onneks on sentään paikka missä autoa pitää ja jossain määrin harrastella. Mutta tosiaan, se fiilis. Tiedän että 30v vanhassa autossa olisi aina jotain pientä laittoa, vaikkei se ajoa haittaisikaan. Kalvaa mieltä ja ajaessa kuulet kaikenlaisia sivuääniä ja ressaat että mikä nyt hajoaa, vaikka edellisellä viikolla oot just syynänny kaiken ja kaikki pelaa. Nesteitä, lähinnä öljyä vuotaa sieltä täältä, ok, olisko se venttiilikoppa otettava viidennen kerran auki ja tiivistäen? Ehkä johtuu jostain muusta kun tiivisteestä..antaa olla, uutta koppaa et kuitenkaan mistään löydä, tai jos löydät niin toisen munuaisen ainakin joudut luovuttamaan. Yrität etsiä mahdollista vikaa pieneen alipainevuotoon, tai toimilaitteen toimintaan. Toteat että puoli moottoria pitäis purkaa...ei jaksa. No kokeilet kuitenkin jostain pienestä raosta päästä käsiksi ja raks, joku muovikannake menee halki. Ei haittaa toimintaa, ruuvit takas kiinni ja unohdat sen pienen vuodon. Takas kotiin ja otat rauhottavan oluen.
Mikähän tässä mättää? Ei vaan enää anna mitään tää touhu, vai onko haasteet vaan liian kovat? Mielessä halu laittaa kalusto tiptop ja lähteä vaikka jääradalle talvella, mutta kun pääset tallille ropaamaan niin hetken päästä mieli menee mustaks kun kuitenkaan saa mitään aikaseks. Miten te jotka olette (tai ette enää ole) vuosikausia jaksaneet painia vanhojen vehkeiden kanssa? Onko ratkaisu ostaa lisää harrastevehkeitä ja isommat tilat jotta voisi vaikka kaksi vehjettä olla täysin purettuna osissa vuosia ja ajella kolmannella? Kertokaa mulle.
Ps. Godlike ei ole vielä myynnissä.
Mitsujen kanssa harrasteltu nyt tullut karkeasti yli 15v, tai sinnepäin. Alkoi melko perusmallisesta Galantista, siinä välissä Sigmaa ja muuta, ja nyt viimeiset 10v VR4 Galantin kanssa. Viimeiset pari vuotta auto tuottanut ehkä enemmän stressiä kun iloa, vaikka se nyt tälläkin hetkellä on ajokunnossa ja leimassa. Onneks on sentään paikka missä autoa pitää ja jossain määrin harrastella. Mutta tosiaan, se fiilis. Tiedän että 30v vanhassa autossa olisi aina jotain pientä laittoa, vaikkei se ajoa haittaisikaan. Kalvaa mieltä ja ajaessa kuulet kaikenlaisia sivuääniä ja ressaat että mikä nyt hajoaa, vaikka edellisellä viikolla oot just syynänny kaiken ja kaikki pelaa. Nesteitä, lähinnä öljyä vuotaa sieltä täältä, ok, olisko se venttiilikoppa otettava viidennen kerran auki ja tiivistäen? Ehkä johtuu jostain muusta kun tiivisteestä..antaa olla, uutta koppaa et kuitenkaan mistään löydä, tai jos löydät niin toisen munuaisen ainakin joudut luovuttamaan. Yrität etsiä mahdollista vikaa pieneen alipainevuotoon, tai toimilaitteen toimintaan. Toteat että puoli moottoria pitäis purkaa...ei jaksa. No kokeilet kuitenkin jostain pienestä raosta päästä käsiksi ja raks, joku muovikannake menee halki. Ei haittaa toimintaa, ruuvit takas kiinni ja unohdat sen pienen vuodon. Takas kotiin ja otat rauhottavan oluen.
Mikähän tässä mättää? Ei vaan enää anna mitään tää touhu, vai onko haasteet vaan liian kovat? Mielessä halu laittaa kalusto tiptop ja lähteä vaikka jääradalle talvella, mutta kun pääset tallille ropaamaan niin hetken päästä mieli menee mustaks kun kuitenkaan saa mitään aikaseks. Miten te jotka olette (tai ette enää ole) vuosikausia jaksaneet painia vanhojen vehkeiden kanssa? Onko ratkaisu ostaa lisää harrastevehkeitä ja isommat tilat jotta voisi vaikka kaksi vehjettä olla täysin purettuna osissa vuosia ja ajella kolmannella? Kertokaa mulle.
Ps. Godlike ei ole vielä myynnissä.