kysymyksiä moottorin kasaamisesta

Niko Päivinen

Colt, Lancer, Pajero
In Memoriam
Liittynyt
5 Tammikuu 2003
Sijainti
Lahti
kyselen tässä tyhmiä tulevaisuutta varten, kun olisi tarkoitus alkaa kasailemaan kilpurin moottoria piakkoin.

-kampuran kaulojen mitat lienee syytä tarkistaa koneistamon jäljiltä. Käykö tähän hommaan elektroninen työntömitta (tarkkuus 0,01mm) vai onko mikrometri ainoa vaihtoehto?

-laakerivälykset lienee jokatapauksessa syytä tutkia Plastigagella tai vastaavalla. Mitäs silloin tehdään, jos kaulat ovat mitoissaan ja välykset silti pielessä? (teoreettinen kysymys, ihan vaan siltä varalta jos..)

-kaikki kanavat on tarkoitus putsata harjoilla. Kannattaako erilaisten porauksien päissä olevia tulppia edes yrittää avata? Ne ovat luultavasti melko tiukassa...

Kommentoikaa.

(Tämä thread sisältää ohjeet nokan ajoittamisesta ja seetipaineiden mittaamisesta. -> nokan ajoittaminen, nokan säätäminen, nokkien ajoittaminen, nokkien säätäminen, nokkien ajoittaminen)
 
Ei riitä digitönärin tarkkuus kaulojen mittaukseen. Kunnon mikrometri on ainoa oikea työkalu kampuran mittaukseen. T:summassa sopivia koneistava sorvari ;D ;D ;)

Eipä ole ikinä tullut otettua kanavien tulppia pois putsauksen vuoksi. Kunnon pesu ensin jollain vahvalla liuottimella esim. solvent clienerillä ja sen jälkeen paineilmalla puhaltaen kaikki kanavat. Seuraavaksi pesu saippuavedellä harjalla hyvin hangaten ja taas paineilmaa niin hyvä tulee. Perään jotain ohutta öljyä ettei vedä heti ruosteeseen.
 
Sen verran kommenttia että sinänsähän molempien
mittojen tarkkuus on sama,se miten totta ne oikeasti
näyttävät riippuu laitteiden laadusta ja siitä miten
huolellisesti niillä mitataan,sen verran laiska kai olen
että jos monia kauloja monesta kohdasta mittailee niin
saahan hyvällä digimitalla tehtyä ainakin keskinäistä
vertailua eri kohdista pienemmällä vaivalla,voihan sitten
mitata halkaisijat mikrollakin,tietysti se on ainakin
luotettava mekaaninen mittalaite jos nollakohta ok... :)
Sitäpaitsi mikrometrejäkin on digitaalisina versioina... :)
 
Joudun sorvarin ammatissa käyttämään jokapäivä sekä digitönäriä että mikrometriä ja täytyy sanoa että laadukkaastakaan digitaali työntömitasta ei ole mihinkään laakerisovituksien mittauksiin. Tönärissä vaikuttaa käytettävä voima ihan liikaa ja käytännössä sillä saa sen tuloksen kun haluaa ;D Jos satikoita aletaan mittaamaan niin mikrometri sen olla pitää. Sitten jos aletaan mittaamaan tuhannesosia niin tuo mainitsemasi dikitaalinenmikro on kätevä peli. Tosin minullakaan ei ole semmoisia kuin yksi käytössä ja sitäkin tulee harvemmin käytettyä kun sen alue on 0-25mm.
 
Haudi.
Nyt mitenkään mollaamatta "koneistajia" niin n. 20 vuoden kokemuksella suosittelen, että niin syl.kansista kuin lohkoistakin kannattaa ottaa öljykanaviin liittyvät proput irti ja käydä kliinerin/kanavaharjojen kanssa läpi.
Niissä on aina koneistusten/mottipesukoneiden jäljiltä paskaa sekä jo vuosien saatossa kiinni jässähtänyttä öljypikeä ja karstaa. Uskokaa vaan.

Mittaaminenkaan ei ole pahasta tosin itselläni kun ei ole ollut koskaan tarkkoja mittavälineitä tohon mosaosastolle niin olen AINA kuitenkin käyttänyt välysnauhaa ja tarkistanut kaikki laakerivälykset sekä luonnolliseseti m-renkaiden päittäisvälykset.
Toki olen käyttänyt hyvää "luottokoneistajaa" niin tulee muutenkin jo hyvä :peukku.
-A
 
Hoonaus/poraus :

Käyttääkö kaikki koneistaja sedät aina stressplatee vai pitääks sille koneistaja sedälle tehdä 2" vahvasta plootusta sinne kannenkorvikkeen ja vetää momenttiin ?


Tasapainoitus:

Tuli tossa kimiltä (koreasta) hyndain kampura, niin se varmaan kannattais ihan varmuuden vuoks tasapainottaa ? Niinku kampura / kampura + vp / kampura + vp + paineasetelma ? Entä onko mielipiteitä esim paineasetelman kiinnitykseen... olis niin hinku esim laittaa 12.9 kuusiokolopultit kuusiokantasten tilalle. ..


Kannen "välykset"
Entä kuinka tuossa venakoneistossa (4g63 doch) kannattais menetellä kun piruuttaan kattoo että venat ei kohtaa mäntiä missään tapauksessa. Ainoo vaihtoehto että sinitarraa mäntien päälle ja sitten kasaus ja purku???

Eikös toi cometikin kansipahvi oo monikerta käyttöinen? Ei viittis pilata sitä noilla purkuharjotuksilla. Eiks toinen vaihtoehto oo että laittaa löysän venajousen ja painaa sormella sitä venaa alas ja kattoo paljon menee? Kuinkas noi hyd rauliset väl tasurit tuossa jutussa pitää olla (ilmattu?)

Entä kannattaako samalla kattoo säädettävien nokkapyörien maks säätö raja? Kuinka paljon noita yleensä käännellään ja säädellään ? (asteita) Neuvoja kokemuksia kiitos.


M renkaat varmaan katsotaan alakuolokohdasta, sillai että laitetaan se männän rengas sinne sylinterin sisälle ja tönätään vanhalla männällä tms se suoraan... sitten vaan välysmittaa siihen väliin ?
 
veikkaus: Mitsun tapauksessa se stressplate pitää tehdä itse.

Tasapainotus kyllä, juuri noinkuin sanoit. Muista merkata asetelman asento vauhtipyörään. Minkäslainen pintakäsittely siinä Huihain kammessa on? nythän sen saisi nitrattua samalla...

Venttiilikolojen mittaukseen voisi kai käyttää esim. vanhaa pahvia sikäli kuin se on samanpaksuinen kuin uusi asenttava? Ei kai niitä nokkia yleensä juurikaan käännellä, paitsi jos kannesta/lohkosta on otettu paljon tavaraa pois. Tärkeämpää olisi ajoittaa nokka kasatessa valmistajan merkkeihin, tuotantokoneissa YKK merkit eivät kuulemma ole paikoillaan. Oikean nollakohdan hakeminen on tehtävä heittokellolla kannen ollessa irrallaan. Se on itselläkin edessä, vinkkejä kaivataan...

Ja renkaiden välys juuri noin kuin sanoit..
 
Juuh Kyl mä vähän luulen että jää nitraukset nyt tekemättä  ::) Ei pidä tehdä liian hyvää kerralla, muuten ens vuonna ei olis korjattavaa  ;D

Pystyykö laakerivälyksiä mittamaan tällälailla (oletetaan että työkalut löytyy):

- Esim lohkon laakeripukin sisähalkaisijan ilman laakeria (laakeripukki momentissa)
- Mittaa laakeriliuskan paksuuden ja tekee 2*vähennyslaskun laakeripukin mitasta
- Sitten vielä mittaa kaulan paksuuden ja vähentää sen vielä, niin jäljelle jää välys.

EN oikeen usko tommosiin plastigageihin ;D

Entä riittääkö sylinterin mittaukseen tämmönen teleskooppimitta, josta sitten mitataan mikrometrillä mitta vai tarviiko olla hienompia kolmepistemikrometrejä ?
 
kyllä mä uskon ennemmin plastigageen:

jokaisessa mittauksessa syntyy väkisinkin virheitä -jos joudut välystä selvittäessäsi tekemään kolme mittausta ja jokaisessa menee pyöristyksineen vaikkapa 5% pieleen, niin onko tuloksella enää mitään merkitystä?

Plastigagella tehdään vain yksi mittaus ja välys on silloin tulkittu juuri siitä välistä mistä pitääkin.
 
Haudi.
Jeps, stressilevy menee varmaan tekohommiksi?

Tasapainoitus: ehdottomasti kyllä edm. huomion.

Tepi:lle taitaa tulla virinokat/sääd. nokkapyörät? Mut ainaskin tosiaan toi akseli sekä männät (Wisecot) joten suosittelen EHDOTTOMASTI sekä männän/venttiilien välisten välysten, yläkuolokohdan ja nokkien "centerlinen" tarkastukset/säädöt.
Se sinitarrahomma on vähän työläs, siihen on olemassa parempi/varmempi keino. Soita Tepi mulle niin voin kertoa tarkemmat diiteillsit. On vähä vaikee kirjoittaa tähän se ja tulis aika pitkä stoori.

Miten niin plastigage ei ole luotettava..?? ON SE :).

Männän renkaiden välykset juuri noin mut katsoisin vielä myös sekä ala-/keskikohdastakin.
Esim. Wisecoissa pitää olla ylimmän/toiseks ylimmän välys 0.10mm jokaista 25.4 mm porausta kohden=kun on 85mm poraus(Mitsu 4g63) niin renkaiden päittäisvälys on 0.34mm.
Tosin Race-käytössä vois hieman kasvattaa(pari satkuu).
-A
 
Jep jep !

Seeti/jousipaineet:

Mitens kuinka paljon noihin voidaan vaikuttaa ja ennen kaikkia kuinka noi voidaan tarkastaa.

Teoriassahan se vaihtelee kun koneistaja on koneistanut kaikki seetit ja venat erillalailla. venan ulos tulo kannesta vaihtelee. Riittääkö pelkästään että on uudet jouset ja että ne on on kireellä  ;D


ps. Juu kanteen tulee kaikki uusiks. hks 264 kepit, crowerin jouset, ss venat ja ne säädettävät nokkapyörät.
pss. Arska parempi se on tänne kirjottaa, kun ei sitä kuulemaa heti tajua. Ääni menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :seina Kirjoituksesta on helpompi sulattaa asioita
 
Huomenia.

Seeti/jousipaineet:Ensiksi ks. motin ollessa kyseessä niin ennen venttiilien poisottoa pitää tarkistaa se mitta joka venalta, venajousen pohjasta ventt.varren päähän ja merkata ylös, sehän  vaihtelee jo tässäkin vaiheessa johtuen erinnäisistä syistä(seetit,venat kuluneet"maljoiksi" sekä venan pään kuluneisuus). Tän jälkeenhän tehdään niitä ventt.seeti koneistustöitä sekä läpätään ne uudet venat tiiviiksi. Sit tarkistetaan joka venalta edm. tavoin jälleen se mitta ja verrataan niitä. Mitta on täskohtaa kasvanut eli joudutaan ottamaan venavarren päästä matskua pois jostain vähä enempi ja jostain vähemmän. Tasataan saman pituisiksi.=saadaan saman verran venttiili auki joka pytyssä. Huom! nosto myös kasvaa mitä lyhyempi venttiili on eli siis min.mittaan se vena. ;) Tämän jälkeen kasataan venttiilit uusin jousin/retskuin nippuun ja mitataan seeti/aukiolopaineet jousipainetesterillä ja merkataan ylös(väitän,että vaihtelee joka venalla). Sen jälkeen tarkistetaan nokka valmistajan ilmoittamat arvot ja verrataan niihin ja tehdään tarvittvat shimmaus/ jousipohja koneistustyöt, että saadaan ne jousipaineet OIKEAKSI.   Tepi: eli EI siis vaan kireelle ;D.

Nokan ajoitus:
Tarvitaan ainakin heittokello/magneettijalka, ajoituslevy sekä HUOM! yksi kova venttiilin välyksen tasaaja(voi tehdä esim vanhasta "hytikasta" niin, et hitsataan sisuskalut "yhdeksipuuksi" ettei pääse menemään kasaan ja löysä ns. tarkistus venttiilijousi. Ehkä mielellään vanha samanpaksuinen kansitiiviste(siis mitä on tarkoitus käyttää). Tän jälkeen hommiin ;).
Astelevy pultataan dampperin päähän kiinni ja sille osoitin(neula) johonkin lohkoon kiinni lähelle astepyörän näyttöä. Tätä ennenhän on kasattu jo 1.pytyn osalta mäntä veiveineen kampiakseliin joka on lohkossa kiinni laakereineen 1./5. runkopukin osalta jotta voidaan pyöritellä sitä. Heittokello/magneettijalkoineen dekkitasoon kiinni ja pyöritetään motti semmoiseen asentoon, et mäntä on lähes yläkuolokohdassa ja laitetaan hettokellon pää männän lakeen kiinni. Tässä kohdassa kun kampuran päästä pyöritellään edestakas(pyörimis-suuntaan/vastenpyörimis-suuntaan) niin heittokellon osoitin-neula pysähtyy aina jossain kohtaa männän liikeradan kohdalla=Tässä kohtaa on yläkuolokohta. Se merkataan ylös niin, että laitetaan se lohkooon jo aikaisemmin mainittu osoitin neula osoittamaan astelevyssä oleva TDC-kohtaa eikä missään vaiheessa sit myöhemmin nokkaa ajoitettaessa siirretä/ irroiteta neulaa eikä astelevyä dampperista. Haluammehan olla tietoisia siitä yläkuolokohdasta ;)
Tämän jälkeen siirrytään nokan/nokkien ajoittamiseen:
Esikasattu syl.kansi1.pytyn osalta (venttiili,retskut kiilat testijousi, "kovat"nostajat ,keinuvivut ,nokat sekä nokapyörät pultataan lohkoon kiinni tiivisteineen(siis käyttettävän paksuisen) kanssa ja laitetaan jakohihna ynnä releet kiinni niinkuin nyt muutenkin kun jakopää kasataan eli nokat orggismerkkeihin. Tämän jälkeen esim. imu-venttiilin päähän(retskuun) laitetaan tää heittokellon pää kiinni ja pyöritään moottoria niin, et saadaan se nokan "totaalinosto" kohta haettua holliilleen ja heittokellon näytöstä tarkistetaan milloin se on täysin kohdillaan eli heittokello osoitin viisari ei liiku vaan näyttää hetken pysyvän paikoillaan. Tässä kohtaa tarkistetaan astelevyltä lukema johon lohkossa oleva osoitin osittaa. Sen pitäisi olla sama luku kun nokkakortissa ilmoitettu ns. nokan keskikohta(lobe centerline). Mikäli se ei ole niin säädettävästä nokkapyörästä säädetään niin, että se ON. Edm. kuvio toistetaan pakonokan osalta. Näin on nokat ajoitettu valmistajan arvoihin. Mistä voidaan sit kyllä myös poiketa ajoittamalla niitä nokkia joka aikaiselle/myöhäiselle riippuen mikä on se haluttu käyttötarkoitus/kierrosluku rekisteri ;).
Tämän jälkeen lähdetään yhteen TÄRKEIMPÄÄN tarkistukseen eli.
Männän ja venttiilin välisen välyksen tarkistus:
Annetaan hettokellon olla kiinni vaik nyt siinä pakoretskussa koska se jo on siinä tän pakopuolen ajoitusen jäljiltä. Pyöritetään motti semmoiseen asentoon, että on ns. venttiilien saksaus hetki(overlap time)= sekä imu-/pakovena ovat yhtäaikaa mahdollisemman paljon auki. Painetaan kevyesti venttiiliretskusta venttiiliä auki kunnes venttiili koskettaa männän lakea(erittäin varovasti!!) jälleen löysäten se. Mitta tarkistetaan heittokellon näytöstä ja sen pitää olla riittävä(pakopuoli min. 2,5mm ja imupuoli min. 2.0mm.) Ei ainakaan vähempää tai tarvii tehdä niitä koloja sinne männän päähän jotta saadaan se riittävä välys ;). Tämä toistetaan imupuolelta. HUOM! On hyvä myös tarkistaa n.30 astetta molempiin motin pyörimis-suuntiin n.5 asteen välein koska tilanne voi olla toinen erikohdassa "overläpissä" johtuen erinlaisten nokkien "rampeista"/venttiilien kulmasta sylinteritilaan nähden. Tepi: eli unohdetaan ne sinitarra höpötykset, jooko..? ;D   Varma on varma. Ja kaikessa edm. tupla- ellei jopa triplatarkistus ei ole pahitteeksi. ;)
Näin minä sen teen :).
-A
ps. voi olla vähän vaikeaselkoista mut toivottavasti saatte selvää tai kysykää. Spekuloidaan... Esim. kaikille toi heittokellon toiminta ei ole niin selvää/astelevyn käyttö sen kanssa. Tosin ilman kuvia tää on vähän vaikeeselkoista mut, mut...
Et tämmöistä.
 
Jep jep ja toiko olis pitänyt tajuta puhelimessa  ;D

Eli hain just kampuran, vauhtipyörän ja asetelman tasapainoituksesta. Ei ollut heittoja muuta kuin asetelmassa. Hieman ihmetytti, kun asetelma on kuiteskin ACT:n ihan uus asetelma  ???. Kampurana huihain koreassa valmistettu kampura. Vauhtipyörä on kanssa act:n

Nyt oon saanut hankkittua heittokellon+jalan ja asteikkolevyn. Kohta päästään asentelemaan!

Laakeri kaulat tullaan mittaamaan mikrometrillä ja laakeri pesät kolmipiste mikrometrillä  ;D
 
Haudi.
OT:
Niin no, no niin... kyseessähän joko kuullun tai luetun ymmärtämisestä?(samavikarahikaisella..ehkä)

Halu,opiskelu,jäsentäminen,sisäistäminen=Ymmärtää.

Ei niin väliä, vaikka hakkaisi nyrkillä p***at housuun=EI ymmärrä.  ;D.
Itsestäni tuntuu vaan paremmalta kertoa asioista(olenhan tämmöinen "verbaalikaveri")  ;) kuin kirjoittaa, enhän näet ole mikään Väinö Linna, kuten kaikki ovat jo edelläkirjoitetuista huomanneet ;D.

Asiaa:
Sitä magneettijalkaahan ei välttämättä tarvitse, siis jos puuhaa vain aina saman mosan kanssa(voi tehdä kiinteät jalat 2/3 eri kiinnitykseen ja homma hoituu). Vai mitä Niko :peukku.
Itselläni aikojen saatossa toi edm. on ollut parempi vaihtoehto.
Cometic- kansitiivistettä EI valmistaja suosittele käyttäväksi toistamiseen, toisaalta tässä operaatiossa ei tarvii vetää momenttiin saakka ja lämmöillä ei ole vaikutusta niin henk.kohtaisesti en pitäsi ongelmana.
Näin "tiskinalta" voin sanoa, että tiedän ainakin yhden n.500 heppasen Cossun missä ks. tiivistettä on käytetty uudestaan jopa viisi(5) kertaa :eek:, ilman ongelmia. Tosin aina on pinnat/tiiviste putsattu erittäin puhtaiksi/käytetty VHT:n kuparispraytä lisätiivistyksenä.
En suosittele, mutta jokainen tehköön itse päätöksensä.
Vielä männän/venan välisestä välyksen tarkistuksesta sen verran, että on tosiaan hyvä vielä sen ajoituksen tarkistuksen jälkeen tarkistaa edm. tavoin ne välykset mitkä tulee siinäkohdin kyseeseen kun ja jos nokkia ajoitetaan enakkoon/myöhästykseen. Tietää sit dynossa hakiessaan sitä parasta tehoa sen kuinka paljon voi kääntää ennenkuin alkaa tulee "pusua" ;).
-A
 
Tommoset nyt tein, kympän heittoa noissa väl tasureissa.... + pehmeemmät testikasaus jouset.....


http://mau.ton.tut.fi/~maxpain/projekti/temp/testikasaus_roinat.jpg
 
Haudi

Noh, yks "kymppä" sinnetänne kun huomioi sen vaan sit siinä välyksen tarkastuksessa. Ajoituksen tsekkaukseeen sil ei mitään merkitystä.

Hmm.. aikas "jerkut" jouset, eihän oo vaan liian jäykät painaa? Olis hyvä olla aikas kevyt kun joutuu samalla silmäilee sitä heittokelloa. Helpompi kontrolloida ks. episodi.
-A
 
Heh tyhmästä päästä kärsii koko projekti.... Teinpä uudestaan noi tasurit, kun noihan oli maks aukeamalla -> venat on kokoajan auki  ;D

Noh nyt tuli tehtyä että purin noi 4 kpl, otin sisuskalut pois, laitoin pienen jousen paikalleen, joka jaksaa painaa sitä väl tasurin "päätä" & rullakeinua nokkaa vasten. sitten vaan pieni hitsi nööli kun osat on paikallaan kannessa  :)
 
tein nokan kellotuksen nyt arskan ohjeiden mukaan...

http://www.full-boost.net/vr4/motor/head/dialing_cams/
 
Kuinkas tommosessa tapauksessa tulis menetellä jos oletetaan että mulla on toisesta mitsusta otettu nokka jonka hiotutan vähän räväkämmäksi ja asennan omaan autoon sen. Tuli siis mieleen että miten mittailen noita että saan siihen laakerit ja muut kun varmasti se "toinen" nokkakin on jo kauloistaan sen verran kulunut ettei siihen voi mistä vaan repästä noita laakereita? :p
 
Onko kellään Wisecon mäntiä numeroltaan K571M85 tai K571M855 ?

Itsellä toi 85 malli mutta kun hävitin poraus välys lapun en pysty nyt siis tutkimaan välyttä ....
 
"Thegr8one": ei nokan vaihtaminen nyt niin iso katastrofi ole: jos laakeripinnat ovat silmämääräisesti hyvässä kunnossa sekä kannessa, että nokassa, niin ei muuta kuin kasaan vaan....

Kanteenhan ei laakereita voi vaihtaa, eli niiden kanssa on vaan elettävä.
 
more boost sanoi
Onko kellään Wisecon mäntiä numeroltaan K571M85 tai K571M855 ? 

Itsellä toi 85 malli mutta kun hävitin poraus välys lapun en pysty nyt siis tutkimaan välyttä ....

Moi.

Porausvälys= 0.0025" /0.0635mm. Edm. männillä.
-A
 
Porausvälys= 0.0025" /0.0635mm. Edm. männillä.
-A


Kitti tieto tuli tarpeeseen...
 
Takaisin
Ylös Bottom