Keskustelua virityskirjallisuudesta, oli 4G6# DOHC-kansien eroja....

[jaska]

Tuli käytyä kirjastossa, löytyi aika mielenkiintoinen kirja A. Graham Bellin nelitahtimoottorin virittäminen suomennettuna. Kerkisin vähän vilkaisemaan, siinä kerrotaan näistä imukanavan pituuksista ja pinta-aloista katu- ja kilpamoottoreissa.
Kirja on Alfamerin julkaisema, konetta katuvirittystä suunnittelevan kannattaa lukea säästyy monta pennosta.

 

[Niko Päivinen]

A. G. B:n kirjoissa on paljon hyvää, mutta paljon ihan käsittämätöntäkin tarinaa. Esim. staattisen ja dynaamisen puristussuhteen laskemista ei ole opastettu eikä käsitelty millään tavalla ainakaan tuossa opuksessa, joka minulla on kirjahyllyssä. Ja silti on vertailtu esim. nokka-akseleita oikein dynotaulukoiden kanssa, samoilla puristuksilla. Olisi ollut reilua edes mainita tuon dynaamisen puristussuhteen vaikutuksista. Voi olla, että kirjat on kirjoitettu joskus vuonna banaani, mutta painettu ja julkaistu suomeksi vasta äskettäin.

 

[ST]

Itselläkin tuo kirja,mutta muistuttaa HYVIN paljon herran aikaisempaa kirjaa,Uusi Moottoritekniikka.

Mielestäni tietyt luvut ovat jopa täysin samoja,pitääkin joskus skannata..

 

[Niko Päivinen]

Tuo Uusi moottoritekniikka minullakin on. Ja vaikka se joiltain osin vaikuttaa hyvältä opukselta, on siinä mielestäni muutamia vakavia puutteita, mm. juuri tuon puristussuhteen käsittelyssä. Harmi vaan, että se on niin merkittävä kokonaisuus moottorin toiminnan kannalta, imho. Olen haukkunut tätä puutetta joskus aiemminkin (muistaakseni). Ja pari muutakin erikoista juttua siinä kirjassa on, mm. tolueeniruiskutus: voi ziisus, en todellakaan haluaisi ajella autolla jossa joutuisi tekemisiin tolueenin kanssa, nesteenä tai tolueenin palotuotteina.

 

[Gallu]

Vs: Keskustelua virityskirjallisuudesta, oli 4G6# DOHC-kansien eroja....

erikoista juttua siinä kirjassa on, mm. tolueeniruiskutus: voi ziisus, en todellakaan haluaisi ajella autolla jossa joutuisi tekemisiin tolueenin kanssa, nesteenä tai tolueenin palotuotteina.

Sori että menee vähän OT taas kerran mutta tämä kommentti herätti uteliaisuuden.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tolueeni
Et siis todellakaan haluaisi ajella bensiinikäyttöisellä autolla? Etkä maalata tinneriohenteisilla maaleilla? Eipä tuo niin ihmeellistä myrkkyä näytä olevan tuon mukaan verratuna muihin hiilivetyihin. Varsinkin Bentseeni on huomattavasti pahempaa. Sitäkin joutuu hengittämään joka kerta tankatessa. Vai onko tarjolla parempaa tietoa tolueenista?

Vai onko kyse trinitrotolueenista? ;D On vähän häjympää tavaraa.

 

[Niko Päivinen]

Vs: Keskustelua virityskirjallisuudesta, oli 4G6# DOHC-kansien eroja....

OT: Autoa on pakko tankata, ja siinä tosiaan altistuu aromaattisille hiilivedyille. Mutta se on välttämättömyys, sen lisäksi en halua altistaa itseäni millekään aromaattiselle liuottimelle. Ja en todellakaan halua maalata tinneriohenteisilla maaleilla, varsinkaan niin, että joudun itse haistelemaan niitä. Kaikki aromaattiset liuottimet (ja monet muutkin) ovat vierasaineita elimistössä, enkä halua välttämättömän altistumisen lisäksi haistella mooliakaan ylimääräistä. Ei se styreenikään mitenkään tappavan myrkyllistä ole, monet tekevät kuituhommia vuosikymmeniä ilman maskia. Itse en silti viitsisi. Monet käyttävät myös metanolipohjaisia tuulilasinpesunesteitä. Itse en viitsi tehdä sitäkään. Jotkut pesevät osia bensiinillä, itse passaan tämänkin suosiolla. Jos tuntuu, ettei tolueeni ja muut vastaavat liuottimet ole kovin ihmeellisiä aineita, niin antaa palaa sitten vaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että se mitä monista aineista tiedetään tällä hetkellä, ei välttämättä ole se lopullinen totuus. Eivät nuo wikin viimeiset lauseet tuosta tolueenistä nytkään vaikuta minusta kauhean houkuttelevilta. IARC:n karsinogeeniluokitus puolestaan kertoo ainoastaan aineet, jotka tutkitusti aiheuttavat syöpää. Jos joku aine ainoastaan ehkä aiheuttaa syöpää, sitä ei käsittääkseni silloin luokitella karsinogeeniksi -mutta ei se tarkoita sitä, että kaikki ei-karsinogeenit olisivat mitään vitamiineja.