Kitinää Pajerossa

[Sanna]

Kohteena edelleen -89 2.5l td Pajero. Muutamina viime päivinä on auton etupäässä alkaneet jatkuvasti kovenevat kitinät. :-X

Ensimmäinen havainto muutama viikko sitten oli se että auto puoltaa jarrutettaessa. Jos joutuu jarruttamaan vähänkin kovempaa niin auto puoltaa voimakkaasti oikealle. Ratista saa pitää ihan huomattavasti vastaan.

Taka jarrurummut ovat ilmeisestikin öljyiset, koska vanteet kastuvat öljystä. Voiko tuo öljy takajarruissa tehdä autosta niin voimakkaasti puoltavan?

Tämän jälkeen huomasin että ainakin oikea etuvanne pölyyntyy nopeasti mustasta pölystä, liekö tämä jarruista. Tarkastin asian pyörän vaihdon yhteydessä ja ainakin ulompi jarrupala näytti kovin kuluneelta. Nyt on palat ostettu, mutta en ole vielä saanut vaihdettua.

Sitten siihen kitinään. Kitinä on alkanut noin viikko sitten. Ensin kitinää esiintyi vain peruutettaessa. Kitinä oli aluksi hetkittäistä ja usein loppui kun kevyesti painoi jarrua. Paikallistaisin kyllä tuon kitinän jotenkin etuakseliin.

Kahden viime päivän aikana on kitinä ollut niin voimakasta että ohikulkijatkin tuntuvat kiinittävän siihe huomiota. Kitinä on vasemmalla puolella voimakkainta varsinkin kun kääntyy oikealle. Mistähän tässä saattaisi olla kysymys?

Pystyykö vian ratkaisemaan itse vai pitääkö taas vaivata korjaamoa

 

[Niko Päivinen]

jarrupalat ovat lasittuneet ja satula karvan verran jumissa, ei se kitinä muuta vaadi. Eli vaihtele ne palat ensin (ja herkistä satula), jos ei ääni häviä, niin sitten täytyy ruveta tutkimaan etupään niveliä ja puslia...

 

[Sanna]

No voihan nenä, kun luulin että jarrupalat vaan vaihdetaan. Eipä käynyt ihan niin helposti.

Ainakin yksi positiivinen asia oli se että kitinä loppui kuskin puolen jarruista. Syyllinen taisi olla sellainen ylimääräinrn metalli lipare jarrupalassa. Lieko sitten ollut jokin kulumisvaroitin. Oli hupaista ajella vielä tänään autoa kun jalankulkijat pitivät käsiä korvillaan

Jossakin mielessä tuo kitinän loppuminen oli helpotus, mutta muuten vaihto oli erittäin hankalaa. Muutenkin kun piti tehdä kumpainenkin puoli samalla mutta nyt saa riittää tuo vasen tämän päivän urakaksi.

Mikähän muu saattaa mennä enää pieleen/vaikeammaksi. No ensinnäkin jarrusatulan se ylätappi oli ruostunut aivan kuin yhdeksi puuksi. Rautakangen ja sorkkaraudan avulla saatiin pientä liikettä aikaiseksi. Mutta eihän sitä sitten jaksanut enää käsin liikuttaa.

Öljyä, oljyä ja odotusta. Vatkausta, ähinää ja verta vuotaa käsistä. Tappelin varmaan puolitoista tuntia satulan kanssa. No kun satula oli saatu ylös niin sitte alkoi tappelu vanhojen palojen irroittamiseksi. Siinä katkesi jo yksi ruuvarikin ja vasara teki tuttavuutta käden kanssa (onneksi en alkanut soittamaan pianoa) :seina

Lopulta oli palat irti ja sitten satulan kimppuun. Mäntä piti saada sisään jotta uudet palat sopisivat väliin. Niin piti saada... mutta kun ei liikkunut minnekkään :-X

Nohevasti ruuvipuristin käyttöön. Ei liikkunut minnekkään. Isompi vääntövarsi, ruuvipuristin solmuun (eikä muuten ollut ihan pieni vinka). Nyt alkoi käyrät jo olla melko korkealla. Syykin jumittumiseen löytyi. Edellinen palojen vaihtaja oli lyönyt sylinterin suojuskumin suoraan palan reunaan ja siinä oli kaksi vähintään sentin mittaista viiltoa.

Kaikkihan sen nyt arvaavat mitä tapahtuu kun suojakumi on rikki. Paskaa välissä ja vettä. Ei liikkunut mäntä minnekkään. No ei kai väliä jos hajoaa koska on jo niin huomossa kunnossa.

Vuorossa itsemurhatemppu eli satula ylhäällä ja jarrua varovasti painamaan. Jos mäntä tulisi nyt edes ulospäin. Saattoi tullakkin, öljyä kumin väliin ja milli takaisin päin puristimella. Taas ulos ja kaksi milliä takaisin, ulos ja kolme milliä takaisin. Välillä öljyä lisäten ja ulos pursuviä pois pyyhkien.

Kuinka hieveästi likaa ja ruostetta tuollaiseen oikein mahtuu (paljon). Kahden tunnin uurastuksen ja menetettyjen sormenjälkien kunniaksi mäntä on suhtkoht sisällä. Eikun kokeilemaan uusia paloja.

Ulompi pala menee kuin unelma paikoilleen. Sisempi ei sitten millään. Ei auta kääntely ja vääntely, palat eivät vaan mene paikoilleen. Nyt menee hermo. Sovitusta ja lekaa. Ei mene paikoilleen :'(

Sovitti mitä palaa tahnsa ja mihinkä asentoon tahansa ei mene sisempi pala paikoilleen. Ei muuta kuin viila käteen ja palasta pois tavaraa. Ensin hinkataan 10 minuuttia, ei sovi paikoilleen. 10 minuuttia lisää ja nyt menee jo alla kilon vasaralla paikoilleen.

Lopulta tuntuu siltä että tuollainen sen palan olisi pitänyt alkujaankin olla. Ei kolise, ei helise, ei takertele, ei vikise. Siis toimii niin kuin jarrun pitääkin ;D

Puoltaminen väheni selvästi heti. Jarrut ottavat nyt tasan, vaikka oikeaa puolta ei ole vielä tehtykään. Mitähän kivaa sieltä löytyy?

Satulan elinikä saattaa olla tuossa survomisen tilassa rajoitettu. Toivottavasti ei ala vuotamaan tuon pahoinpitelyn jäljiltä. Aaamulla tyhjä jarrunestesäiliö tästä vielä puuttuisi.

Siis uusi satula on hakusessa. Tai ainakin uudet osat, mätä ja tiivisteet. Mistä saisi kohtuu hintaisen ja laatuisen osan? Maahantuojalla tuskin kannattaa käydä, riittäisiköhän 1 000 eur?

Mistä kannattaa jarruletku irroittaa (irtookohan ilman murheita)? Vai pitäisikö samalla vaihtaa jarruletkut? Minun tuurillani pitää vaihtaa putkekin pääsylinteriltä asti. Sitten hajoaa pääsylinterikin...

 

[Tomi.T]

Tsemppiä, ei noi jarrujutut niin vaikeita ole. Mutta kyllä sinne sitä 'smäidää' kertyy ja joskus saa käyttää järeitä työkaluja. Osia kannattaa ostaa vaikka motonetista(www.motonet.fi josta näkee hinnatkin) ja osat on halpoja.

 

[maxpain]

Tammerdieselistä saa kanssa kumisarjoja. Mulla on onnistunut sieltä saada oikeet osat suoraan lanceriin ja galanttiin. Tammer dieseliä ennen kokeilin jotain varaosamaailmaa ja motonettiä.


Kaks keinoo millä voi kokeilla männän poistoa sylinteristään, kun se satula on jo käsissä. Paineilmakompuralla painetta satulaan taikka laittaa oikeankokoisen rasvanipan satulaan ja rasvaprässillä painaa rasvaa sinne. LÄHTEE  eukku