4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
- Viestiketjun aloittaja jaska
- Aloituspäivämäärä
jmk-galant.82
Galant sigma -77 6G72TT
- Liittynyt
- 1 Tammikuu 2005
- Sijainti
- Pirkanmaa, Tampere
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
No mulla on suunnitteilla asentaa 1G twincam kansi lanceriin 8ventiilisen sijaan ja siirtää siihen tupla-kaasuttimet, mutta ei taida olla järkevää laittaa kaasareita enään vaan siirtyä ruiskuun, mutta osta multa siihen uudet 50mm weberit jos sen niille teet.
No mulla on suunnitteilla asentaa 1G twincam kansi lanceriin 8ventiilisen sijaan ja siirtää siihen tupla-kaasuttimet, mutta ei taida olla järkevää laittaa kaasareita enään vaan siirtyä ruiskuun, mutta osta multa siihen uudet 50mm weberit jos sen niille teet.
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Kyselin mielenkiinnosta jos joku olisi rakennellut 4G63:sta kyseisen version.
Olin sunnuntaina 29.6 Vammalassa katsomassa jokkiskisaa, ja juttelin Euran MK:n Jarmo Meriläisen kanssa, joka oli kisassa 1600:lla coltilla. Meriläinen oli kiinnostunut mun 4G63 koneesta.
Meriläinen muuten voitti EVK-luokan, jossa oli 43 kilpailijaa, sekä oli yleisen luokan B-finaalissa mukana, jossa oli 119 kilpailijaa.
Kisa oli sadekisa, joka tasoitti tehoeroja.
Kyselin mielenkiinnosta jos joku olisi rakennellut 4G63:sta kyseisen version.
Olin sunnuntaina 29.6 Vammalassa katsomassa jokkiskisaa, ja juttelin Euran MK:n Jarmo Meriläisen kanssa, joka oli kisassa 1600:lla coltilla. Meriläinen oli kiinnostunut mun 4G63 koneesta.
Meriläinen muuten voitti EVK-luokan, jossa oli 43 kilpailijaa, sekä oli yleisen luokan B-finaalissa mukana, jossa oli 119 kilpailijaa.
Kisa oli sadekisa, joka tasoitti tehoeroja.
- Liittynyt
- 5 Tammikuu 2003
- Sijainti
- Lahti
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
DOHC 4G63 on jo valmiiksi jakajaton, suorasytkällä varustettu kone. Kun sytkän saa toimimaan, ruiskutuksen pois jättäminen olisi jo melkein työläämpää kuin sen lisääminen. Siinä mielessä kaasareihin siirtyminen on kyllä askel taaksepäin. Lisäksi hyvin tuplien hinnalla saa jo rakennettua toimivan ja säädettävän ruiskun.
DOHC 4G63 on jo valmiiksi jakajaton, suorasytkällä varustettu kone. Kun sytkän saa toimimaan, ruiskutuksen pois jättäminen olisi jo melkein työläämpää kuin sen lisääminen. Siinä mielessä kaasareihin siirtyminen on kyllä askel taaksepäin. Lisäksi hyvin tuplien hinnalla saa jo rakennettua toimivan ja säädettävän ruiskun.
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Sori en huomannut laittaa aloitustekstiin, että kone tulisi JM-autoon. Katsastajat voisivat ihmetellä, missä Coltissa on Hyuntain 2litrainen DOHC koneena. Laitan tuossa otteen AKK:n säännöistä ruiskun osalta.
10.12.3. Suihkutusjärjestelmät
Auton alkuperäinen suihkutusjärjestelmä saadaan korvata
saman automerkin saman automallin uudemmalla
suihkutusjärjestelmällä.
Ilmanpuhdistin koteloineen on vapaa. Ilmamäärämittari
on vapaa ja sen saa myös poistaa. Muut moottorin
saamaan ilmamäärään vaikuttavat laitteet tulee
säilyttää alkuperäisinä.
Suihkusuuttimet ovat vapaat mutta suuttimien paikka
ja toimintatapa tulee säilyttää alkuperäisenä.
Polttoaineramppi ja polttoaineletkut saa vaihtaa mutta
niiden tulee olla paineenkestoltaan riittävän vahvat.
Polttoaineen suihkutusjärjestelmän sähköinen keskusyksikkö
on vapaa.
Sytytysjärjestelmän tyyppi on vapaa.
Pitäisi pystyä osoittamaan, 1990 tai uudemmassa Coltissa 2 litrainen 4g63 DOHC ruiskukone. Toiseksi mitenkähän ECU toimisi, jos käytössä on vai ruiskun ohjaus ja sytytys.
Kaasariversiona konetta voi käyttää kardaani-, tai etuvetoisessa autossa.
133 Fiat 1600 DOHC 45mm tuplakaasarilla, on tällä hetkellä paras yhdistelmä.
Jokiksessa tehdään itse kaikki mitä pystytään, koska osallistuessaan kisaan, kuljettaja suostuu myymään autonsa 1150 euron hinnalla.
Aihe tuli mieleen, kun tuntuvat kuskit otaksuvan ettei etuvedolla kerkiä mihinkään, Colt on kai kevein Mitsu, 2 litraisella koneella auton minimipaino on 760 kg. Entinen kartaanisara muutettiin EVK-sarjaksi, etuvetoisetkin hyväksytään tänä vuonna mukaan.
Sori en huomannut laittaa aloitustekstiin, että kone tulisi JM-autoon. Katsastajat voisivat ihmetellä, missä Coltissa on Hyuntain 2litrainen DOHC koneena. Laitan tuossa otteen AKK:n säännöistä ruiskun osalta.
10.12.3. Suihkutusjärjestelmät
Auton alkuperäinen suihkutusjärjestelmä saadaan korvata
saman automerkin saman automallin uudemmalla
suihkutusjärjestelmällä.
Ilmanpuhdistin koteloineen on vapaa. Ilmamäärämittari
on vapaa ja sen saa myös poistaa. Muut moottorin
saamaan ilmamäärään vaikuttavat laitteet tulee
säilyttää alkuperäisinä.
Suihkusuuttimet ovat vapaat mutta suuttimien paikka
ja toimintatapa tulee säilyttää alkuperäisenä.
Polttoaineramppi ja polttoaineletkut saa vaihtaa mutta
niiden tulee olla paineenkestoltaan riittävän vahvat.
Polttoaineen suihkutusjärjestelmän sähköinen keskusyksikkö
on vapaa.
Sytytysjärjestelmän tyyppi on vapaa.
Pitäisi pystyä osoittamaan, 1990 tai uudemmassa Coltissa 2 litrainen 4g63 DOHC ruiskukone. Toiseksi mitenkähän ECU toimisi, jos käytössä on vai ruiskun ohjaus ja sytytys.
Kaasariversiona konetta voi käyttää kardaani-, tai etuvetoisessa autossa.
133 Fiat 1600 DOHC 45mm tuplakaasarilla, on tällä hetkellä paras yhdistelmä.
Jokiksessa tehdään itse kaikki mitä pystytään, koska osallistuessaan kisaan, kuljettaja suostuu myymään autonsa 1150 euron hinnalla.
Aihe tuli mieleen, kun tuntuvat kuskit otaksuvan ettei etuvedolla kerkiä mihinkään, Colt on kai kevein Mitsu, 2 litraisella koneella auton minimipaino on 760 kg. Entinen kartaanisara muutettiin EVK-sarjaksi, etuvetoisetkin hyväksytään tänä vuonna mukaan.
- Liittynyt
- 5 Tammikuu 2003
- Sijainti
- Lahti
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
4G63 DOHC-kansissa on rullat aina.
4G63 DOHC-kansissa on rullat aina.
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Kiitos vastauksesta.
Nokka-akselin kuluminen on luultavavasti aika vähäistä, mikä on hyvä käytettäessä jyrkkää nokka-akselia. Viritettäessä konetta, kierroksia lisäämällä, koneen "hengitystä" parantamalla, sekä puristussuhdetta nostamalla, joutuu varmaan venttiilijousien jäykkyyttä lisäämään,vaikka käyttäisi vakionokkaa, koska keinuvivun massa on suurempi verrattuna tavalliseen keinuvipuun. Massavoimat muuten kasvatat aika reilusti kun tierroksia aletaan lisäämään. Millähän kierroksilla normaalit männänrenkaat alkavat lepattamaan, vai onko 4G63 koneessa normaalia ohuemmat renkaat, männän halkaisija on 85mm, pojan Raket koneessa oli n. 50mm mäntä 2mm paksuisilla renkailla, lepatus alkoi 12500 kierroksen jälkeen. Kaanaan FK- radalla aikanaan väärillä välityksillä pojan kone kiersi n. 13500, lepatuksen johdosta männän kyljet oli mustana, pakokaasun jäljiltä.
Niko Päivinen sanoi
Kiitos vastauksesta.
Nokka-akselin kuluminen on luultavavasti aika vähäistä, mikä on hyvä käytettäessä jyrkkää nokka-akselia. Viritettäessä konetta, kierroksia lisäämällä, koneen "hengitystä" parantamalla, sekä puristussuhdetta nostamalla, joutuu varmaan venttiilijousien jäykkyyttä lisäämään,vaikka käyttäisi vakionokkaa, koska keinuvivun massa on suurempi verrattuna tavalliseen keinuvipuun. Massavoimat muuten kasvatat aika reilusti kun tierroksia aletaan lisäämään. Millähän kierroksilla normaalit männänrenkaat alkavat lepattamaan, vai onko 4G63 koneessa normaalia ohuemmat renkaat, männän halkaisija on 85mm, pojan Raket koneessa oli n. 50mm mäntä 2mm paksuisilla renkailla, lepatus alkoi 12500 kierroksen jälkeen. Kaanaan FK- radalla aikanaan väärillä välityksillä pojan kone kiersi n. 13500, lepatuksen johdosta männän kyljet oli mustana, pakokaasun jäljiltä.
- Liittynyt
- 5 Tammikuu 2003
- Sijainti
- Lahti
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Männistä en osaa sanoa, mutta venttiilikoneiston ongelma ei ole rullissa, vaan noissa hydraulitasureissa. Ne rajoittavat nokkavalintaa jonkin verran, samoin koneen kierrättämistä. Niiden tilalle kun sorvailee fiiat-tyyliset palat, niin ongelma on kierretty. Työlästähän se on, mutta näin olen kuullut tehtävän.
Renkaiden lepattamista pohdiskellessa kannattaa kierrosluvun lisäksi muistaa myös 4G63 koneen huima iskusuhde: männännopeudet kohoavat nopeasti paljon korkeammaksi kuin lyhytiskuisilla moottoreilla. Jos haluaa kiertävän koneen tehdä, niin itse ottaisin aihioksi sen 1600cc 4G61 koneen ennemmin...
Männistä en osaa sanoa, mutta venttiilikoneiston ongelma ei ole rullissa, vaan noissa hydraulitasureissa. Ne rajoittavat nokkavalintaa jonkin verran, samoin koneen kierrättämistä. Niiden tilalle kun sorvailee fiiat-tyyliset palat, niin ongelma on kierretty. Työlästähän se on, mutta näin olen kuullut tehtävän.
Renkaiden lepattamista pohdiskellessa kannattaa kierrosluvun lisäksi muistaa myös 4G63 koneen huima iskusuhde: männännopeudet kohoavat nopeasti paljon korkeammaksi kuin lyhytiskuisilla moottoreilla. Jos haluaa kiertävän koneen tehdä, niin itse ottaisin aihioksi sen 1600cc 4G61 koneen ennemmin...
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Jokiksessa ja rallivehkeissä kyllä käytetään 1,1-1,5mm paksuisia puristusrenkaita, öljyrenkaat on n.3,5mm.
Vaatisi erikoismännät, jotka olisivat ohuille renkaille tehty. Toinen on varmaan paljonko männät kestää kiihdytysvoimia, eiköhän ne ainakin 8500-9000 kierrosta kestä hajoamatta, kun vakiokoneenkin maksimit on 7000 kiierrosta. Jokiksessa yleensä koneremontti tehdään muutaman kisan jälkeen, ajetaan ehkä 20-50km, riippuen viritysasteesta.
Meriläinen käyttää 1,6 konetta jokkis Coltissa, onkohan saanut Coltin painon 680kg joka on 1600 minimipaino. AKK muutti sääntöjä joten 16 venttiiliset koneet ovat nykyisin sallittuja mallivuoden 90 ja uudemmissa jokisautoissa.
Kiitoksia tiedoista, tiedän nyt enemmän hommasta.
Jokiksessa ja rallivehkeissä kyllä käytetään 1,1-1,5mm paksuisia puristusrenkaita, öljyrenkaat on n.3,5mm.
Vaatisi erikoismännät, jotka olisivat ohuille renkaille tehty. Toinen on varmaan paljonko männät kestää kiihdytysvoimia, eiköhän ne ainakin 8500-9000 kierrosta kestä hajoamatta, kun vakiokoneenkin maksimit on 7000 kiierrosta. Jokiksessa yleensä koneremontti tehdään muutaman kisan jälkeen, ajetaan ehkä 20-50km, riippuen viritysasteesta.
Meriläinen käyttää 1,6 konetta jokkis Coltissa, onkohan saanut Coltin painon 680kg joka on 1600 minimipaino. AKK muutti sääntöjä joten 16 venttiiliset koneet ovat nykyisin sallittuja mallivuoden 90 ja uudemmissa jokisautoissa.
Kiitoksia tiedoista, tiedän nyt enemmän hommasta.
- Liittynyt
- 5 Tammikuu 2003
- Sijainti
- Lahti
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
4G63 DOHC on aika paljon viritelty moottori maailmalla, tosin ahdettuna. DSM-sivuja kun katselee netistä, niin jotain tietoa voi ehkä hyödyntää vapaastihengittävään moottoriinkin, esim. juuri tuota kierrostenkestoa. Jossain vaiheessa tulee sitten vastaan myös (vakio) kiertokankien rajat, ahdetuissa koneissa ne ovat kyllä hieman kovemmalla rasituksella muutenkin.
4G63 DOHC on aika paljon viritelty moottori maailmalla, tosin ahdettuna. DSM-sivuja kun katselee netistä, niin jotain tietoa voi ehkä hyödyntää vapaastihengittävään moottoriinkin, esim. juuri tuota kierrostenkestoa. Jossain vaiheessa tulee sitten vastaan myös (vakio) kiertokankien rajat, ahdetuissa koneissa ne ovat kyllä hieman kovemmalla rasituksella muutenkin.
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Nyt tulee aika rankasti ulkomuistista mutta eikös ollut niin että ahdetussa energia palotapahtumasta vapautuu hitaammin pidemmän ajan kuluessa jolloin sylinterin painehuippu ei nouse radikaalisti korkeammaksi kuin vaparissa.
Kiertokankien pulttien kestävyyteen taas vaikuttaa olennaisesti käytetty kierrosluku joka vapareissa on usein korkeampi.
Nyt tulee aika rankasti ulkomuistista mutta eikös ollut niin että ahdetussa energia palotapahtumasta vapautuu hitaammin pidemmän ajan kuluessa jolloin sylinterin painehuippu ei nouse radikaalisti korkeammaksi kuin vaparissa.
Kiertokankien pulttien kestävyyteen taas vaikuttaa olennaisesti käytetty kierrosluku joka vapareissa on usein korkeampi.
- Liittynyt
- 5 Tammikuu 2003
- Sijainti
- Lahti
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Voi olla, en ole moisesta kuullutkaan. Ajattelin lähinnä, että ahdetussa kankia rasittaa sylinterissä keskimäärin vallitseva paine -joka lienee ahdetussa korkeampi.
Voi olla, en ole moisesta kuullutkaan. Ajattelin lähinnä, että ahdetussa kankia rasittaa sylinterissä keskimäärin vallitseva paine -joka lienee ahdetussa korkeampi.
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Tehollinen keskipaine yleisesti ja keskimääräisesti vakio moottoreissa:
Vapaasti hengittävä ottomoottori: 8-13 bar
Ahdettu ottomoottori: 11-21bar
Ahdettu dieselmoottori: 10-24bar
Tehollinen keskipaine yleisesti ja keskimääräisesti vakio moottoreissa:
Vapaasti hengittävä ottomoottori: 8-13 bar
Ahdettu ottomoottori: 11-21bar
Ahdettu dieselmoottori: 10-24bar
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Minulle on jäänyt mieleen, että pienillä kierroksilla paineen osuus on suurempi, mutta huippukierroksilla massavoimat ovat määrääviä.
Kaiketi sylinterin täytöksen määrä on tärkein painetta arvioidessa, se on kiinni viritysasteesta, tämän takiahan niitä turboja käytetään. Jostain jäänyt mieleen, mitä suurempi polttoainemäärä pystytään polttamaan samassa ajassa, sitä tehokkaampi kone.
Siinä kai on otettava polttoaineen lämpöarvo huomioon, sekä palamisnopeus, tähän kai vaikuttaa aikalailla palotilan muoto.
Minulle on jäänyt mieleen, että pienillä kierroksilla paineen osuus on suurempi, mutta huippukierroksilla massavoimat ovat määrääviä.
Kaiketi sylinterin täytöksen määrä on tärkein painetta arvioidessa, se on kiinni viritysasteesta, tämän takiahan niitä turboja käytetään. Jostain jäänyt mieleen, mitä suurempi polttoainemäärä pystytään polttamaan samassa ajassa, sitä tehokkaampi kone.
Siinä kai on otettava polttoaineen lämpöarvo huomioon, sekä palamisnopeus, tähän kai vaikuttaa aikalailla palotilan muoto.
- Liittynyt
- 5 Tammikuu 2003
- Sijainti
- Lahti
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
"ast" tarkoitti varmaan sitä, että pelkkä huippuarvo ei ole ratkaisevassa roolissa jos toisessa kankea rasittaa "iskumainen" kuorma ja toisessa tasaisempi (mutta huippuarvoltaan suurempi) kuorma. Ja kyllähän se niin on, aineelle saadaan erilaiset lujuuarvot kuormitusnopeuden muuttuessa. En vain ollut aikaisemmin kuullut moisesta (vapari vs. turbon kankien rasitus), mutta täysin järkeenkäypä hommahan se on.
"ast" tarkoitti varmaan sitä, että pelkkä huippuarvo ei ole ratkaisevassa roolissa jos toisessa kankea rasittaa "iskumainen" kuorma ja toisessa tasaisempi (mutta huippuarvoltaan suurempi) kuorma. Ja kyllähän se niin on, aineelle saadaan erilaiset lujuuarvot kuormitusnopeuden muuttuessa. En vain ollut aikaisemmin kuullut moisesta (vapari vs. turbon kankien rasitus), mutta täysin järkeenkäypä hommahan se on.
Mr mmc
CS5W ralli///art
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2004
- Sijainti
- Polvijärvi
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
mites coltin 1.6 koneen tilalle 4g92 mivec? ja eikös noissa DYI ruiskuissa ole jo softia nokkien ohjaukseen?
alkais olla potkuakin sopivasti ???
mites coltin 1.6 koneen tilalle 4g92 mivec? ja eikös noissa DYI ruiskuissa ole jo softia nokkien ohjaukseen?
alkais olla potkuakin sopivasti ???
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Varmaan muissakin on tämä ominaisuus (ainakin paremmissa versioissa), mutta ainakin MoTec ja Tatech osaa ohjata muuttuvia nokkia.
Mr mmc sanoi
Varmaan muissakin on tämä ominaisuus (ainakin paremmissa versioissa), mutta ainakin MoTec ja Tatech osaa ohjata muuttuvia nokkia.
- Liittynyt
- 5 Tammikuu 2003
- Sijainti
- Lahti
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
Jos MIVECin ohjaus on on-off-tyyppinen, kuten Hondurasin VTEC on, niin eiköhän KAIKISSA jälkiasennusruiskuissa ole ulostuloja, joita voi käyttää tuollaisen ohjaamiseen.
Toyotan VVT on vaativampi ohjattava, siinä ajoituksen ohjaus käsittääkseni toimii portaattomasti.
Jos MIVECin ohjaus on on-off-tyyppinen, kuten Hondurasin VTEC on, niin eiköhän KAIKISSA jälkiasennusruiskuissa ole ulostuloja, joita voi käyttää tuollaisen ohjaamiseen.
Toyotan VVT on vaativampi ohjattava, siinä ajoituksen ohjaus käsittääkseni toimii portaattomasti.
Mr mmc
CS5W ralli///art
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2004
- Sijainti
- Polvijärvi
Vs: 4g63 DOHC ruiskukoneen muuttaminen kaasutin versioksi kilpailukäyttöön
http://www.youtube.com/watch?v=mgDdbrMh6bo
siinä miten toimii
eukku
Niko Päivinen sanoi
http://www.youtube.com/watch?v=mgDdbrMh6bo
siinä miten toimii
eukku